Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen –Demokohteena bitumikatetta (kattohuopaa) sisältävä asfaltti, diplomityö Aiju Heinonen
Diplomityön tavoitteena oli selvittää bitumikatteen käyttökelpoisuutta asfaltin ainesosaksi ja luoda toimintatapamalli sekä menetelmäohjeistus edistämään uusien kierrätysmateriaalien hallittua käyttöönottoa asfalttiteollisuudessa. Diplomityö tehtiin osana "Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä asfaltti" -tutkimusprojektia, joka kuuluu Tekesin hallinnoimaan INKA – innovatiiviset kaupungit (2014–2017) -ohjelmaan. Aiju Heinosen diplomityö Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen - Demokohteena bitumikatetta (kattohuopaa) sisältävä asfaltti vuodelta 2017.
- Julkaisutyyppi:
- Diplomityö, Aiju Heinonen
- Julkaisija:
- Aalto-yliopisto
- Julkaistu:
- 16.10.2017
- Avainsanat:
- Asfaltti, Bitumikaterouhe, Kattohuopa, Kierrätysmateriaali, Kiertotalous, RAS
Diplomityön tavoitteena oli selvittää bitumikatteen käyttökelpoisuutta asfaltin ainesosaksi
ja luoda toimintatapamalli sekä menetelmäohjeistus edistämään uusien kierrätysmateriaalien hallittua käyttöönottoa asfalttiteollisuudessa. Diplomityö tehtiin osana ”Kierrätysasfaltin markkinakelpoisuuden edellytysten luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä asfaltti” -tutkimusprojektia, joka kuuluu Tekesin hallinnoimaan INKA – innovatiiviset kaupungit (2014–2017) -ohjelmaan.
Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta bitumikatetta sisältävästä päällystyskohteesta,
joista kahdesta porattiin yhteensä 128 bitumikatetta sisältävää näytettä sekä referenssinäytettä ilman bitumikatetta. Teknisen kelpoisuuden selvittämiseksi tehtiin laajat
laboratoriokokeet, joissa selvitettiin bitumikatetta sisältävän asfaltin toiminnallisia ominaisuuksia ja näytteistä uutettujen sideaineseosten ominaisuuksia sekä verrattiin tuloksia
referenssinäytteiden tuloksiin. Lisäksi kaikille koekohteille tehtiin visuaaliset tarkastukset.
Referenssimassaan verrattuna bitumikatetta sisältävässä massassa oli bitumikatteen
sisältämän bitumin verran vähemmän tuoretta bitumia. Tällöin bitumikatetta sisältävän
massan jäykkyys kasvoi ja deformaatiokestävyys parani verrattuina referenssimassoihin.
RAS-näytteiden jäykkyydet olivat silti samanlaisia muihin tyypillisiin suomalaisiin asfaltti-massoihin verrattuna. Halkaisuvetolujuudessa ja muissa massa- ja kappaletesteissä ei
ollut merkittäviä eroja bitumikate- ja referenssimassojen välillä.
Bitumikatteen lisääminen nosti kuitenkin sideaineseosten kompleksimoduulia (jäykkyyttä)
ja pienensi vaihekulmaa (virtaavuutta). Lisäksi Glover-Rowe-parametri osoitti bitumikatteen lisäyksen muuttavan sideaineseoksen jäykkyyden ja virtaavuuden riippuvuutta siten,
että tietyllä jäykkyydellä sideaineen kyky virrata heikkeni. Tästä huolimatta kylmäominaisuuksissa ei havaittu eroja Fraass-murtumispiste- ja kompleksimoduulitestien perusteella.
Bitumikatteen teknisen kelpoisuuden lisäksi selvitettiin myös terveydellinen soveltuvuus
ja ympäristökelpoisuus. Tutkimuksessa tehtyjen laboratoriokokeiden ja selvitysten perusteella ei tullut esille rajoituksia, jotka estäisivät bitumikatteen käytön asfaltin ainesosana
tutkituissa käyttökohteissa.