Ympäristörakentamisen UUMA-materiaalit ja niiden laatuvaatimukset
Työpaketin tavoitteena on kehittää ja määritellä UUMA-materiaalien laatuvaatimuksia, jotka edistävät kestävää ympäristörakentamista. Osatehtävät käsittelevät muun muassa hiekoitussepelin, betonimurskeen ja biohiilen ja kaivuumaiden hyödyntämistä kasvualustoissa.
Ympäristörakentamisen UUMA-materiaalit ja niiden laatuvaatimukset -työpaketti (TP4) keskittyy laatuvaatimusten kehittämiseen ja määrittelyyn, jotta niiden käyttö tukisi käytännöllistä ja kestävää ympäristörakentamista.
Ympäristörakentamisessa uusiomateriaalit tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. TP4:n työllä pyritään varmistamaan, että nämä materiaalit määritettävien laatuvaatimusten mukaisina täyttävät sekä tekniset että ekologiset vaatimukset.
Osatehtävät ja tavoitteet
Työpaketti koostuu neljästä osatehtävästä, joissa keskitytään erilaisten uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksiin ja niiden käyttöä ohjaaviin laatuvaatimuksiin.
Hiekoitussepeli kasvualustoissa (ot 4.1 )
Osatehtävässä tarkastellaan hiekoitussepelin käyttöä kasvualustana ja asetetaan sille laatuvaatimukset ympäristörakentamisen näkökulmasta. Työ sisältää lainsäädännön tarkastelua, hiekoitussepelin keräyskohteiden ja varastoinnin luokittelua sekä tuotekortin laatimista eri käyttökohteille. Hiekoitussepeliä voidaan hyödyntää monipuolisesti kasvualustarakenteissa, kuten paahdeniityillä, hulevesikasvualustoissa sekä maisemoitavilla alueilla. Tavoitteena on edistää hiekoitussepelin kierrätystä ja hyödyntämistä ympäristörakentamisessa.
Osana tätä työtä edistetään seuraavia asioita:
- Lainsäädäntö: hiekoitussepeli raaka-aineena ja ympäristörakentamisessa.
- Hiekoitussepelin keräyskohteet: Keräysalueiden luokittelu kerättävän hiekoitussepelin puhtauden mukaan (haitalliset vieraslajit, eloperäinen aines, haitta-ainepitoisuudet).
- Hiekoitussepelikasvualustojen tuotekortit:
- kasvualustatuotteet; paahdeniityt, hulevesikasvualustat, kasvualustakerroksen alaosa
- maanparannus; kuivat niityt, kosteikot, metsäalueet, kenttäkerroksen maisemointi
- ympäristörakentaminen; polku-, latu- ja muut rakenteet
- uudelleenkäyttö hiekoitussepelinä; hienoaineksen poisto
Betonimurske kasvualustoissa (ot 4.2)
Osatehtävä keskittyy betonimurskeen käyttömahdollisuuksiin kasvualustana ja ympäristörakentamisessa. Työssä tarkastellaan betonimurskeen raaka-aineita, käyttökohteita sekä laatuvaatimuksia kasvualustoissa ja ympäristörakentamisessa. Betonimurske tarjoaa potentiaalisen vaihtoehdon kantavaksi materiaaliksi ja sen ominaisuuksia voidaan hyödyntää erityisesti puiden kantavissa kasvualustoissa ja viherkattojen kasvualustoissa.
Osana tätä työtä edistetään seuraavia asioita:
- Betonimurskeen ominaisuuksien ja käyttökelpoisuuden arviointi ympäristörakentmiseen.
- Tuotekorttien ja seurantamallien kehittäminen.
- Rakennettujen kohteiden päästöjen ja materiaalivirtojen dokumentointi.
- Betonimurskeen raaka-aineiden ja käyttökohteiden kartoitus.
Biohiili kasvualustoissa ja suodatusrakenteissa (ot 4.3)
Biohiilen mahdollisuuksia käyttää sekä kasvualustana että suodatusrakenteissa selvitetään. Biohiili voi parantaa maaperän laatua, sitoa hiiltä ja toimia vedenpuhdistuksen komponenttina. Työ sisältää kokemusten ja toimivien ratkaisujen selvittämistä, tuotekortin laatimista ja päästölaskentaa biohiilirakenteista.
Osana tätä työtä edistetään seuraavia asioita:
- Biohiilen laadun ja päästölaskennan ohjeistus.
- Malliratkaisujen kehittäminen kasvualustakäyttöön.
- Suodatusrakenteiden vedenlaatutulosten kerääminen ja analysointi.
- Tuotekorttien laatiminen erilaisille biohiilituotteille.
Kaivumaat kasvualustoissa ja vieraslajit (ot 4.4)
Osatehtävässä tutkitaan kaivumaiden ja haitallisia vieraslajeja sisältävien maa-ainesten hyötykäytön kehittämistä. Tämä sisältää myös sääntelyn tarkastelua. Työ sisältää pintamaanäytteenoton raportoinnin kehittämisen. Excel-pohjaisen raportin avulla pintamaiden näytteenotto voidaan suunnitella ja laatua sekä sopivuutta eri käyttökohteisiin tarkastella. Lisäksi selvitetään haitallisia vieraslajeja sisältävien maa-ainesten hyödyntämistä, käyttötapoja ja sääntelyä.
a ja lähdebiotooppitiedon lisäämistä. Lisäksi tarkastellaan haitallisia vieraslajeja sisältävien maa-ainesten hyödyntämistä, käyttötapoja ja sääntelyä.
Kasvualustatutkimuksen raporttirungon kehittäminen
Jotta pintamaiden käyttö kasvualustoissa yleistyisi, niiden käyttökelpoisuudesta ja laadusta kertovan raportin tulee olla sekä helppolukuinen että vaivattomasti tuotettavissa. Tämä edellyttää selkeää ja yhtenäistä raportointirunkoa, joka huomioi erilaisten näytteenottokohteiden erityispiirteet, kasvillisuuden perustiedot sekä maalajin merkityksen. Työn tavoitteena on kehittää kasvualustatutkimusten raporttirunko, joka mahdollistaa keskeisten ominaisuuksien tulkinnan kasvualustatyypeiksi ja tarjoaa yksinkertaiset käyttötapasuositukset. Tämä lähestymistapa helpottaa tiedon hyödyntämistä ja tukee pintamaiden tehokasta ja kestävää käyttöä kasvualustoina.
Haitallisia vieraskasveja sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö
Haitallisia vieraskasveja sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö voi tarjota kustannustehokkaan ja vastuullisen vaihtoehdon, erityisesti jos maa-aines voidaan hyödyntää hankealueelle. Työn tavoitteena on kehittää ratkaisuja vieraskasvia sisältävien maiden kohdekohtaiseen hyötykäyttöön esimerkiksi kasvualustoissa ja täyttömaissa huomioiden tekniset ja logistiset vaatimukset sekä lainsäädännön asettamat reunaehdot. Näin voidaan luoda vastuullisia ja käytännössä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja vieraskasvia sisältävän maa-aineksen hallintaan ja hyödyntämiseen.
Osana tätä työtä edistetään seuraavia asioita:
- Kasvualustatutkimusten raportointimalli.
- Erilaisten näytteenottokohteiden huomioiminen tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa,
- Kasvillisuuden perustiedot
- Maalajin huomiointi
- Tulkinta kasvualustatyypiksi
- Tutkitun pintamaan käyttötapasuositus
- Haitallisten vieraskasveja sisältävien maa-ainesten hyötykäyttö hankealueella
- Lainsäädäntö
- Vieraslajeja sisältävän ma-aineksen hyötykäytön vastuullisuus ja rajoitteet
- Vieraslajeja sisältävän maa-aineksen logistiset ja tekniset ratkaisut.
Eteneminen
Työtä edistetään jokaisen osa-alueen pienryhmissä ja seurantaryhmässä. Tehtävät valmistuvat vuoden 2026 loppuun mennessä.
Ajankohtaista
Vuosiseminaarin esitys 27.11.2024, Aino-Kaisa Nuotio: Ympäristörakentamisen UUMA-materiaalit ja niiden laatuvaatimukset(siirryt toiseen palveluun)
Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot
- ot4.1 Hiekoitussepeli: Aino-Kaisa Nuotio, Juha Kivimäki ja Eva-Maria Tavast, Ramboll
- ot4.2 Betonimurske: Aino-Kaisa Nuotio ja Eva-Maria Tavast, Ramboll
- ot4.3 Biohiili: Anne Liljendahl, AFRY
- ot4.4 Kaivumaat ja vieraslajit: Anu Riikonen ja Elina Härkönen, Sitowise