Uusiomateriaalien testauksen ja käsittelyn työturvallisuus, diplomityö Saara Kuusijärvi

Kiertotalouden tavoitteena on hyödyntää tuotteet ja niiden sisältämät materiaalit mahdollisimman pitkälle ja näin pidentää niiden elinkaarta ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Infrarakentamisessa korvataan luonnon kiviaineksia uusiomaamateriaaleilla, jotka ovat esimerkiksi teollisuuden sivutuotteita tai mineraalisia jätemateriaaleja. Kiertotalouden haasteena on, että uusiomateriaalien käsittely voi altistaa työntekijän kemiallisille, biologisille tai fysikaalisille vaaratekijöille. Kierrätykseen tulevissa purkumateriaaleissa voi olla esimerkiksi haitallisia aineita, joiden käytöstä on jo luovuttu. Vaikka haitallisten aineiden liukoisuudet olisivat MARA-asetuksen rajoissa, voivat niiden kokonaispitoisuudet ylittää työturvallisuuden arvioinnin viitearvot. Potentiaalisia altistujia vaaratekijöille ovat esimerkiksi näytteenottajat, laboratoriotyöntekijät sekä materiaalin jalostajat ja hyödyntäjät.

Tämä tutkimus lähti tarpeesta saada lisää tietoa uusiomateriaalien riskitekijöistä ja luoda selkeää ohjeistusta riskien ehkäisemiseen ja riskeiltä suojautumiseen. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin uusiomateriaaleja ja syvennyttiin jätteenpolton pohjakuonaan ja betonimurskeeseen. Käsitelty jätteenpolton kuona on yhdyskuntajätteenpoltossa syntyvää palamatonta ainetta, joka koostuu pääosin mineraaliaineksesta. Työturvallisuuden kannalta jätteenpolton kuonan riskit aiheutuvat pölyämisestä ja pölyn sisältämistä haitallisista aineista. Betonimurske valmistetaan purkamisesta tai uudisrakentamisesta peräisin olevasta betonijätteestä tai puhtaasta ylijäämäbetonista. Työturvallisuuden kannalta betonimurskeen riskitekijöitä ovat muun muassa epäorgaaninen pöly ja kvartsi.

Kirjallisuusselvityksessä perehdyttiin myös uusiomateriaalien työturvallisuuteen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Altistusreittejä kemiallisille riskitekijöille ovat hengitystiet, iho ja ruoansulatuskanava. Työturvallisuuslain mukaan työsuojeluriskien hallinnassa ensisijaista on riskien ennaltaehkäisy ja poistaminen. Jos nämä eivät ole mahdollisia, tulee riskitekijöiltä suojautua asianmu-kaisesti esimerkiksi henkilönsuojaimilla.

Työssä toteutettiin haastattelututkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää uusiomateriaalien käsittelyssä käytännössä esiintyneitä riskejä ja läheltä piti -tilanteita sekä työpaikoilla käytettäviä hyviä toimintatapoja. Haastateltavat olivat testauslaboratorioiden edustajia sekä uusiomateriaalien käsittelijöitä, jalostajia ja hyödyntäjiä. Haastattelututkimuksen lisäksi työssä tehtiin kyselytut-kimus ympäristönäytteenoton sertifiointikoulutuksen käyneille. Haastatteluita oli 8 kappaletta, ja kyselyyn vastasi 48 henkilöä.

Haastatteluiden ja kyselyn perusteella yleisimmin tunnistettu riskitekijä oli pölylle ja sen sisältämille haitta-aineille altistuminen. Pölyn riskeiltä voidaan suojautua kastelemalla materiaalia. Jos kasteleminen ei ole mahdollista, voidaan käyttää vetokaappeja ja kohdepoistoja. Myös tilojen huolellinen siivous ja henkilökohtainen hygienia vähentävät pölyaltistumista. Jos nämä keinot eivät riitä, voidaan suojautua henkilönsuojaimilla, kuten pitkähihaisilla ja -lahkeisilla työvaatteilla ja hengityksensuojaimilla. Kentällä työskennellessä pölylle altistumista voidaan vähentää myös työkoneiden tuloilman suodatuksella. Muita yleisesti tunnistettuja riskitekijöitä olivat emäksisyys tai happamuus, materiaalin sisältämät terävät esineet ja biologiset riskitekijät. Perehdytys työturvallisuuteen ja hyvä tiedonkulku ovat myös olennaisia työturvallisuuden edistämisessä. Kyselytutkimuksen perusteella materiaalien ennakkotiedot ovat usein puutteellisia.

Työn tuloksena laadittiin luettelo hyvistä käytänteistä testauslaboratorioille, kenttätyöntekijöille ja näytteenottajille, kullekin erikseen. Työssä luotiin lisäksi päätöspuukaavio, jolla voi tapauskohtaisesti valita hyvät suojautumiskeinot.