Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa

Infra-alalla on havaittu tarve kehittää menetelmiä, joilla voidaan arvioida infrarakentami-
sen ympäristökestävyyttä. Erityisesti uusiomateriaalien huomioiminen päästölaskennassa
on melko uusi asia, johon ei ole vielä olemassa yhtenäisiä menettelytapoja. Tämän diplo-
mityön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten infrarakentamisen päästölaskentaa tulisi
kehittää. Diplomityössä selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla, mitkä ovat tärkeim-
piä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Päästölaskentaesimerkin avulla
tarkasteltiin, miten uusiomateriaalien käyttö vaikuttaa tiehankkeen rakentamisvaiheen
CO2-päästöihin ja miten se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huo-
mioon päästölaskennassa, vaikuttaa päästölaskennan tuloksiin.

Diplomityössä tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kasvihuonekaasupäästöjä
kuvaavat indikaattorit ovat tällä hetkellä tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestä-
vyysindikaattoreita. Haastateltavien mukaan infrahankkeiden ympäristökestävyystarkas-
teluissa on hyvä käyttää myös resurssi- ja materiaalitehokkuutta kuvaavia indikaattoreita.
Diplomityön päästölaskentaesimerkin tulosten mukaan uusiomateriaalien käytöllä voi-
daan vähentää hankkeen CO2-päästöjä. Laskentaesimerkissä betonimurskeelle tehdyssä
tarkastelussa kuitenkin huomattiin, että se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vai-
heet otetaan huomioon päästölaskennassa, voi vaikuttaa huomattavasti päästölaskennan
tuloksiin. Uusiomateriaalien valmistuksen ja jalostamisen päästöjen allokoiminen edelli-
sen prosessin (prosessin, josta uusiomateriaali on peräisin) päästöihin, tuo uusiomateriaa-
leille etua vertailtaessa niiden päästöjä perinteisiin materiaaleihin. Infrarakentamisessa
kuljetukset ovat suurten materiaalimäärien takia suuressa roolissa päästöjen muodostumi-
sessa. Betonimurskeen osalta päästölaskennan tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, miten huo-
mioidaan betonimurskeen kyky sitoa hiilidioksidia.

Diplomityön johtopäätös on, että kansallinen ohjeistus infrarakentamisen päästölaskennan
suorittamisesta olisi tarpeen. Ohjeistusta tarvittaisiin ainakin siitä, mitkä kaikki uusioma-
teriaalien elinkaaren vaiheet päästölaskennasta tulee huomioida, miten betonimurskeen
hiilensidontakyky tulee ottaa huomioon, mitä tietolähteitä päästölaskennassa tulee käyttää
ja mitkä kaikki työmaatoiminnot päästölaskennassa tulee ottaa huomioon.