Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta tie- ja katurakentamisessa, diplomityö Tuuli Teittinen

Infra-alalla on havaittu tarve kehittää menetelmiä, joilla voidaan arvioida infrarakentamisen ympäristökestävyyttä. Erityisesti uusiomateriaalien huomioiminen päästölaskennassa
on melko uusi asia, johon ei ole vielä olemassa yhtenäisiä menettelytapoja. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten infrarakentamisen päästölaskentaa tulisi kehittää. Diplomityössä selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla, mitkä ovat tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Päästölaskentaesimerkin avulla tarkasteltiin, miten uusiomateriaalien käyttö vaikuttaa tiehankkeen rakentamisvaiheen
CO2-päästöihin ja miten se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, vaikuttaa päästölaskennan tuloksiin.

Diplomityössä tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kasvihuonekaasupäästöjä
kuvaavat indikaattorit ovat tällä hetkellä tärkeimpiä infrarakentamisen ympäristökestävyysindikaattoreita. Haastateltavien mukaan infrahankkeiden ympäristökestävyystarkasteluissa on hyvä käyttää myös resurssi- ja materiaalitehokkuutta kuvaavia indikaattoreita. Diplomityön päästölaskentaesimerkin tulosten mukaan uusiomateriaalien käytöllä voidaan vähentää hankkeen CO2-päästöjä. Laskentaesimerkissä betonimurskeelle tehdyssä tarkastelussa kuitenkin huomattiin, että se, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet otetaan huomioon päästölaskennassa, voi vaikuttaa huomattavasti päästölaskennan tuloksiin. Uusiomateriaalien valmistuksen ja jalostamisen päästöjen allokoiminen edellisen prosessin (prosessin, josta uusiomateriaali on peräisin) päästöihin, tuo uusiomateriaaleille etua vertailtaessa niiden päästöjä perinteisiin materiaaleihin. Infrarakentamisessa kuljetukset ovat suurten materiaalimäärien takia suuressa roolissa päästöjen muodostumisessa. Betonimurskeen osalta päästölaskennan tuloksiin vaikuttaa erityisesti se, miten huomioidaan betonimurskeen kyky sitoa hiilidioksidia.

Diplomityön johtopäätös on, että kansallinen ohjeistus infrarakentamisen päästölaskennan
suorittamisesta olisi tarpeen. Ohjeistusta tarvittaisiin ainakin siitä, mitkä kaikki uusiomateriaalien elinkaaren vaiheet päästölaskennasta tulee huomioida, miten betonimurskeen hiilensidontakyky tulee ottaa huomioon, mitä tietolähteitä päästölaskennassa tulee käyttää ja mitkä kaikki työmaatoiminnot päästölaskennassa tulee ottaa huomioon.