Siirry sisältöön

Tässä työssä selvitetään lakiuudistusten ja ilmastopolitiikan vaikutuksia rakennusmateriaaleihin sekä rakennusmateriaalien osuutta rakentamisen hiilijalanjäljestä. Suomessa rakentaminen ja sen materiaalit aiheuttavat jopa 30 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen vähentämiseksi pyritään jatkuvasti löytämään uusia keinoja, koska niillä on potentiaalia päästövähennyksiin. Materiaalien päästövähennyspotentiaalin vuoksi niihin kohdistuu erilaisia vaatimuksia ja uudistamistarpeita, joita etsitään jatkuvasti.


Kirjallisuustutkimuksella on selvitetty lainsäädännön tilaa liittyen vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin sekä selvitetty miten ja millaisia materiaaleja on tällä hetkellä infrarakentamisessa käytössä. Kirjallisuustutkimuksen lisäksi työssä toteutettiin kyselytutkimus infrarakentamisen uusista materiaaleista ja lainsäädännön vaikutuksista rakentamisen kehitykseen. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan alan osaajia eri toimijoista: materiaalitoimittajista, viranomaisista, rakennusliikkeiden asiakkaista, tilaajista ja muista asiantuntijoista. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää osapuolten näkemyksiä tulevista uudistuksista ja niiden vaikutuksista infrarakentamiseen ja rakennusmateriaaleihin, sekä tunnistaa ainakin yksi merkittävä tekijä, jolla on todellista vaikutusta materiaalien kehittämistyössä ja käytön lisäämisessä.


Kyselytutkimuksen vastauksissa nousivat esiin erityisesti toiveet materiaalien sujuvammasta käytöstä, tutkimuksen kehittämisestä sekä säädösten ja ohjeistusten parantaminen. Osapuolet toivoivat uusiomateriaaleille siis sujuvampia lupaprosesseja sekä rakentamista ilman tiukkoja säädöksiä, koska lupaprosessit voivat olla usein aikaa vieviä, ja jolloin rakentaminen voidaan joutua toteuttamaan toisella materiaalilla. Jotta rakentamista voitaisiin saada ympäristöystävällisemmäksi, olisi lainsäädäntöön saatava
muutoksia. Kaikkiaan vastaajat pitivät merkittävimpinä tekijöinä uudistusten osalta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä, lupakäytäntöjen ja -prosessien suoraviivaistamista ja selkeyttämistä.


Vastaajat ja vastaukset kattavat hyvin rakennusalan eri osapuolia ja voidaan olettaa, että alan näkemys vastaa yleisesti tutkimuksessa saatuja tuloksia. Kyselytutkimuksessa saatuja vastauksia ja tuloksia käytetään ainoastaan tässä työssä. Tulokset ja kysymykset on avattu selkeästi, jotta tutkimus on toistettavissa myöhemmin.