Renkaiden uusiokäyttö infrarakentamisessa, AMK-työ Taneli Virtanen

Tässä työssä tarkastellaan renkaiden uusiokäyttöä infrarakentamisen eri rakenteissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii GRK Suomi Oy. Opinnäytetyö laadittiin, koska uusiorenkaiden käytöstä oli vähän saatavilla suomenkielistä teoriatietoa. Lisäksi opinnäytetyössä on tehty kustannuslaskentaa renkailla rakentamisesta. Tämä on kuitenkin luottamuksellista tietoa, ja se on poistettu julkaistavasta versiosta.

Vuonna 2018 voimaan tullut MARA-asetus on helpottanut jätteeksi luokiteltujen kierrätysrenkaiden hyötykäyttöä rakentamisessa. Suomessa kerätään vuosittain noin 65 000 tonnia kierrätysrenkaita, mikä vastaa noin 8,1 miljoonaa auton rengasta. Renkaita on hyödynnetty monipuolisesti infrarakenteissa jo vuosikymmeniä muun muassa Yhdysvalloissa. Suomessa käyttö on keskittynyt lähinnä valli- ja kevennysrakenteisiin.

Opinnäytetyössä käsitellään läpi renkaiden valmistusprosessi sekä kierrätysrenkaista valmistettavia tuotteita. Työssä käsitellään lisäksi myös kierrätysrenkaiden keskeisiä materiaaliominaisuuksia ja sitä, kuinka kierrätysrengas poikkeaa tavanomaisista maa-aineksista. Renkaiden käyttökohteissa perehdytään yleisesti käytettyihin kohteisiin sekä vielä Suomessa tuntemattomiin kohteisiin. Opinnäytetyöhön on kerätty tietoa muun muassa InfraRYL-palvelusta, Väyläviraston ohjeluettelosta, ulkomaisista tutkimuksista sekä laista ja asetuksista.

Rengasmateriaali soveltuu ominaisuuksiensa puolesta infrarakentamiseen hyvin, ja sillä voidaan korvata neitseellisiä maa-aineksia sekä vähentää bitumin määrää asfaltissa. Rengasmateriaali on täysin uudelleenkäytettävissä eikä se hajoa luontoon. Vuonna 2006 tehdystä yhdysvaltalaistutkimuksesta ilmenee, että renkaiden käyttö on turvallista myös pohjavedenpinnan alapuolella.

Tulevaisuudessa uusiomateriaalien käyttö tulee lisääntymään infrarakentamisessa merkittävästi. Suurten tilaajaorganisaatioiden kuten Väyläviraston ja kaupunkien vastuu on lisätä uusiomateriaalien käyttöä hankkeissaan. Suunnittelussa tulee myös ennakkoluulottomasti valita uusia rakennusmateriaaleja sekä perehtyä ulkomaisiin tutkimuksiin. Uusiomateriaalien valinnasta tulee tehdä kustannustehokasta sekä houkuttelevaa myös urakoitsijoille.