Pilaantuneiden maiden kiertotalous Pirkanmaalla

Haitta-ainepitoisia kaivumaita on perinteisesti toimitettu kaatopaikoille hyödynnettäväksi kaatopaikkarakenteissa tai jätteen päivittäispeittona. Valtioneuvoston asetus 331/2013 kaatopaikoista on rajoittanut orgaanisen aineksen sijoittamista jätetäyttöön 1.1.2016 lähtien, jonka jälkeen tarve jätetäytön peittomaille on vähentynyt merkittävästi. Kaivetuille haitta-ainepitoisille maille on siten löydettävä uusia hyötykäyttökohteita ja käsittelytekniikoita. Loppusijoittaminen läjittämällä ei ole kestävää kehitystä eikä täytä kiertotalouden periaatteita.

Tutkimustyössä selvitettiin Pirkanmaan jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvien haitta-ai-
nepitoisten kaivumaiden ja rakentamisesta muodostuvien ylijäämämaiden määrää ja laatua. Selvityksen perusteella arvioitiin tarve ja mahdollisuudet käsittelyyn, varastointiin ja hyödyntämiseen. Lisäksi selvitettiin mahdollisia käsittely- ja jalostustekniikoita maa-ainesten laadusta ja haitta-aineista riippuen sekä pyrittiin muodostamaan kuva haitta-ainepitoisten maiden ja ylijäämämaiden käytön nykytilanteesta ja ennuste käsittelytarpeesta hyötykäytön kannalta. Tutkimuksessa arvioitiin myös lainsäädännön ja teknologian antamia mahdollisuuksia ja tarvittavia kehitystoimenpiteitä sekä ohjauskeinoja. Lopputuloksena arvioitiin käsittely- ja jalostusalueen rakentamistarvetta sekä toiminnan mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena, joka kattoi kaikki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-
alueen 17 kuntaa. Kyselyn perusteella valittiin kahdeksan kuntaa, joihin tehtiin ryhmähaastattelut kyselyllä saatujen vastausten tarkentamiseksi. Maaperän tilan tietojärjestelmän perusteella kartoitettiin pilaantuneiksi epäiltyjen kohteiden määrää ja laatua sekä ennakoitiin tulevien kunnostettavien kohteiden massamääriä. Ennustetta tarkennettiin selvittämällä kunnostuskohteesta poistettujen haitta-ainepitoisten kaivumaiden toteutuneita massamääriä kunnostuskohteiden loppuraporteista viimeisen viiden vuoden ajalta. Tutkimuksen tuloksena saatiin kuva Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen kuntien pilaantuneiksi epäillyistä alueista, tulevista haitta-ainepitoisten kaivumaiden ja ylijäämämaiden massamääristä, massojen hyötykäytön nykytilasta sekä tulevaisuuden tarpeista.

Kyselytutkimuksen ja haastatteluiden perusteella Pirkanmaalla muodostuu vuosittain merkit-
täviä määriä kaivumaita, joista osa ohjautuu käyttöön. Kunnat ratkaisevat ylijäämämaiden sijoittamisen itse, mutta tutkimuksen perusteella tarve maapankille on suuri, sillä useiden tutkimukseen osallistuvien kuntien maanläjityspaikat olivat täyttymässä, eivätkä nykyiset ratkaisut ulotu pitkälle aikavälille. Pilaantuneiden maiden osuus on tutkimuksen mukaan noin 5-10 % kaivumassojen määrästä. Lähes kaikki pilaantuneet maat on toimitettu tutkimuksen mukaan vastaanottopaikkoihin, eikä hyötykäyttöä kunnostuskohteissa ole juurikaan ollut.

Tutkimuksen avulla pyrittiin antamaan kattava kuva pilaantuneiden ja ylijäämämaiden kiertotalouden tilanteesta Pirkanmaalla. Kiinnostus näiden maamassojen hyödyntämiseen on Pirkanmaalla suuri, mutta kustannustason ja lainsäädännön täytyy tukea hyötykäyttöä; neitseellisten luonnonmateriaalien käyttö on toistaiseksi edullista ja helppoa eikä kaivumaiden hyötykäytölle ole usein tarvetta. Käsiteltyjen pilaantuneiden maiden sekä ylijäämämaiden hyötykäytön edellytyksenä on myös tekninen soveltuvuus, joka voi edellyttää maa-ainesten jalostamista. Tärkeitä ovat myös lainsäädännön kehittyminen ja taloudelliset ohjauskeinot, jotta maa-ainekset saadaan kiertoon, eivätkä ne jäisi ainoastaan kasoiksi käsittely- ja jalostusalueelle.