Pilaantuneiden maa-ainesten paikallinen hyödyntäminen kestävän kaupunkiympäristön tavoittelussa, diplomityö Oona Niiranen

Pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa syntyvää ympäristökuormitusta pyritään
rajoittamaan noudattaen kestävän kunnostuksen periaatteita. Kestävyyttä arvioitaessa
rakennushankkeen ympäristö-, kustannus- ja sosiaaliset vaikutukset ovat määrääviä
tekijöitä. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukset toteutetaan Suomessa edelleen
pääosin massanvaihdolla. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset on totuttu Suomessa viemään ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin, esimerkiksi kaatopaikoille.

Diplomityössä tutkittiin elinkaariajattelun periaatteita noudattaen pilaantuneiden maa-ainesten paikallisen hyödyntämisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksia verrattuna tilanteeseen, jossa pilaantuneet maa-ainekset olisi sijoitettu ulkopuolisiin vastaanottopaikkoihin. Työssä tutkittiin myös pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen toimintaympäristön mahdollisuuksia ja rajoitteita. Hyödyntämisen ympäristövaikutukset selvitettiin tapaustutkimuksella kolmesta eri kohteesta kahdella eri laskentamenetelmällä,
Suomen Ympäristökeskuksen julkaisemalla PIRTU-ekotehokkuustyökalulla ja Yhdysvaltojen ympäristöviranomaisen (U.S. EPA) julkaisemalla SEFA-laskentatyökalulla. Kustannusvaikutukset määritettiin kahdesta eri kohteesta yhdellä laskentamenetelmällä.
Toimintaympäristöön liittyviä näkemyksiä tutkittiin alan parissa työskenteleville lähetetyllä kyselyllä.

Diplomityön tulosten mukaan pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen vähensi
kunnostustoimien energian kulutusta, ilmapäästöjä, neitseellisen maa-aineksen käyttöä
ja kaatopaikalle viedyn jätteen määrää. Pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen
vähensi myös kustannuksia molemmissa tutkimuskohteissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen nähdään alalla työskentelevien parissa myönteisenä. Haasteita hyödyntämiseen aiheuttavat kuitenkin hankalaksi
nähty ympäristölupaprosessi, viranomaisten asenteet ja sekava lainsäädäntö.

Työn johtopäätöksenä todetaan, että pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen oli
tapaustutkimuksen kohteissa kannattavaa sekä kustannusten että ympäristövaikutusten
kannalta. Pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen edistämiseksi tarvitaan selkeä
ohjeistus hyödyntämisessä sallituista haitta-aineista, sopivista hyödyntämispaikoista
sekä hyödyntämisprosessin läpiviennistä. Lisäksi tarvitaan systemaattisia selvityksiä
hyödyntämisen hyödyistä ja haitoista.