Massojen hallintasuunnitelma, Savilahti-hanke, AMK-työ Mikko Metsävainio
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuopion kaupungin omistamalle liikelaitokselle Mestar. Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä maanrakennusmassojen hallintasuunnitelman merkitykseen rakennushankkeen ja käytännön toteutuksen kannalta. Työssä perehdyttiin Kuopion Savilahti-hankkeeseen ja siellä syntyvien ylijäävien maa-ainesten hallintaan. Mikko Metsävainion AMK-työ Massojen hallintasuunnitelma vuodelta 2020.
- Julkaisutyyppi:
- AMK-työ Mikko Metsävainio
- Julkaisija:
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Julkaistu:
- 11.3.2020
- Avainsanat:
- Betonimurske, Kuljetuskustannukset, Massojen hallinta, Savilahti, Tilavuuskertoimet
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuopion kaupungin omistamalle liikelaitokselle Mestar. Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä maanrakennusmassojen hallintasuunnitelman merkitykseen rakennushankkeen ja käytännön toteutuksen kannalta. Työssä perehdyttiin Kuopion Savilahti-hankkeeseen ja siellä syntyvien ylijäävien maa-ainesten hallintaan.
Opinnäytetyössä tutkittiin suunniteltujen ja toteutuneiden massojen määriä. Lisäksi tutkittiin toteutuneiden massojen käyttöä sekä niiden seurantaa suuressa projektissa. Maanrakennustöiden massojen hallintaa tarkasteltiin yleisimpien käytettävien maa-ainesten ja niiden geoteknisten ominaisuuksien osalta. Työssä tarkasteltiin myös yleisimpien maa-ainesten sekä kalliosta saatavan kiviaineksen käytettävyyttä sekä niiden tilavuuskertoimia. Tutkimusmateriaalina käytettiin tilaajalta saatua lähtöaineistoa, kirjallisuutta, sekä työmaalta saatuja havaintoja.
Työn esimerkkikohteessa, Kuopion Savilahdessa (Sarastuskaari), vuosina 2019 – 2020 ylijäämämassamäärät olivat varsin suuria. Pitkiä kuljetusmatkoja hallittiin pengertämällä lähellä sijaitseva ranta virkistysalueeksi. Työssä tutkittiin suunniteltujen ja toteutuneiden massavirtojen toteutumista kohteessa sekä niiden vaikutusta urakkaan. Lisäksi vertailtiin massojen kuljetuskustannuksia. Savilahdessa Mestarille kuuluvilla alueilla tien rakennekerroksiin käytettiin uusiomateriaalina betonimursketta (BeM). Tämän käyttöä myös tarkasteltiin opinnäytetyössä. Uusiomateriaali saatiin valmistajalta työmaalle toimitettuna. Kustannuksiltaan BEM on edullinen ja samalla ekologinen teko, ehtyviä luonnonvaroja säästäen. Työssä perehdyttiin myös betonimurskeen laatuominaisuuksiin, käytettävyyteen ja toimivuuteen tierakenteen materiaalina.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että maamassojen kuljetus ja pengertäminen lähialueelle oli edullisempaa kuin kuljettaminen maankaatopaikalle. Alueen pengertäminen edellytti luvittamista ja lisäsi rakentamiskustannuksia. Kuitenkin ylijäävien massamäärien ollessa näin suuria, tämä ratkaisu oli taloudellisesti kannattavampi. Työn tuloksista nähdään, kuinka paljon säästöä kuljetuskustannuksiin saatiin. Lisäksi betonimurskeen käyttö tienrakennekerroksena on edullista ja samalla ekologinen teko, jonka avulla säästetään ehtyviä luonnonvaroja.