Kaivumaiden, kiviaineksen ja uusiomateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa
Suunnitelmallinen massakoordinaatio on yksi avaintekijöistä rakentamisen ilmastovaikutusten hallintaan ja se tukee laajemmin muiden ympäristöteknisten, kuten vesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelun, tavoitteiden toteutumista. Massakoordinaatio on maa- ja kiviainesten hallintaa, jolla tunnistetaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä rakentamisessa tarvittavat ja muodostuvat massavirrat. Massakoordinaation ensisijainen tehtävä on ohjata massavirtoja suoraan muodostumispaikaltaan seuraavaan käyttökohteeseen eli työmaalta toiselle. Seuraava vaihtoehto on ohjata massavirta välivaraston tai jalostamistoimenpiteiden kautta hyötykäyttökohteeseen. Massakoordinaation tehtävä on myös ennakoivasti ennustaa massavirtoja, seurata ja ohjata tulevien käyttökohteiden suunnittelua ja rakentamista sekä ylläpitää ajantasaista massojen määrä- ja laatutietoa.
- Julkaisutyyppi:
- Opas
- Julkaisija:
- Helsingin kaupunki
- Julkaistu:
- 2024
- Avainsanat:
- EEJ, Esirakentaminen, Hyötykäyttö, Kaivamattomat menetelmät, Kaivumaa, Kierrätysalue, Kiertotalous, Kiviaines, Massakoordinaatio, Massaperiaatteet, Massatalous, Resurssitehokkuus
Massakoordinaation nykytila
Helsingin kaupunki onnistui hallitsemaan viime vuosikymmenellä rakentamisessa muodostuneita kaivumassoja ja kiviaineksia suunnitelmallisella ja määrätietoisella työllä. Työtä ohjattiin Kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteilla, joiden avulla vähennettiin maa-rakentamisen kustannuksia, hiilidioksidipäästöjä sekä edistettiin kiertotalouden mukaista toimintaa. Periaatteita olivat mm. kaupungin rakennushankkeiden välinen massakoordinaatio, maa-ainesten välivarastointi ja jalostus sekä hyötykäyttökohteiden suunnittelu ja toteutus. Suunnitelmallinen massakoordinaatio on myös avaintekijä rakentamisen ilmastovaikutusten hallintaan ja se tukee laajemmin muiden ympäristöteknisten tavoitteiden toteutumista.
Intensiivinen rakentaminen, pula massojen hyötykäyttökohteista ja kierrätysalueiden vähentyminen on kääntänyt kehityksen väärään suuntaan eli kustannukset ja päästöt ovat kasvussa. Muuttunut toimintaympäristö vaatii massaperiaatteiden sekä toimintaohjelman sopeuttamista, minkä vuoksi ne päivitettiin vastaamaan nykytilan rakentamisen tarpeita.
Massakoordinaation historia
Vuoden 2010 loppuun asti Helsingin ja Vantaan välillä oli sopimus, joka mahdollisti Helsingissä muodostuneiden ylijäämämaiden sijoittamisen Vantaan Pitkäsuon maanläjitysalueelle. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki ei ole voinut osoittaa ylijäämämailleen loppusijoitusaluetta. Tilannetta ennakoiden perustettiin kaupungin eri hallintokuntien edustajista koostuva maa-aineksia koordinoiva työryhmä. Tavoitteena oli, että kaupungin omilla työmailla ylijäämämassoja ei enää syntyisi vaan kaikelle kaivettavalle tai louhittavalle materiaalille löytyisi hyötykäyttökohde. Tavoitetta tukemaan rakennusvirastoon perustettiin vuonna 2014 kaupungin massakoordinaattorin toimi. Kaivumaiden järjestelmällinen hallinta liittyi kaupunginvaltuuston vuosille 2013–2016 hyväksymän strategiaohjelman kohtaan ”Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta”.
Tammikuussa 2015 kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelman ja velvoitti eri virastot edistämään sitä. Syyskuussa 2019 Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Helsingin kaupungin kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa ohjeellisesti noudatettavaksi sekä toimenpiteet toteutettavaksi kaupunkiympäristön toimialalla.
Periaatteet ohjaavat, selkeyttävät ja yhdenmukaistavat kaupungin toimintaa. Periaatteissa kuvataan massakoordinaation vastuut sekä se, miten kaivumaita, kiviaineksia ja uusiomateriaaleja hyödynnetään maarakentamisessa Helsingissä. Periaatteiden jalkauttamiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jossa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä muun muassa kaupunkiympäristön toimialan keskeisten prosessien parantamiseen tavoitteiden mukaisesti.