Siirry sisältöön

Tämän työn tarkoituksena oli saada arvio Suomen infrarakentamisen vuotuisten hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO2e) suuruudesta. Työtä varten määriteltiin infrarakentamiseen kuuluvat osa-alueet sekä tutkittiin millaista tietoa vuotuisesta rakentamisesta ja kunnossapidosta oli saatavilla. Tutkimusmenetelmää valittaessa eri päästölaskentamenetelmiä kartoitettiin sekä arvioitiin niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Työn aikaisten havaintojen sekä lopputulosten pohjalta tehtiin myös pohdintaa millä tavoin päästölaskentaa tulisi toteuttaa jatkossa.

Eri päästölaskentatavoiksi valikoitui kolme menetelmää, jotka olivat rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuva, materiaalimenekkiin perustuva sekä investointimääriin perustuva päästölaskenta. Työn aikaisen tutkimuksen sekä saadun aineiston perusteella päästölaskenta oli mahdollista toteuttaa tarkimmin keskeisten rakentamismateriaalien menekkiin perustuen. Tällä tavoin saatiin laskettua arvio, että Suomen infrarakentamisen päästöt ovat 2210 kt CO2e vuodessa. Saatua lopputulosta voidaan pitää suuntaa antavana arviona, johtuen lähtöaineiston laadusta sekä laskennan aikana tehdyistä oletuksista. Tämän lisäksi investointimääriin perustuvasta päästölaskennasta saatiin saman suuruusluokan tuloksia, minkä johdosta tapaa voidaan pitää potentiaalisena. Investointimääriin perustuva laskenta tarvitsisi kuitenkin enemmän ja parempaa aineistoa pohjaksi, jotta tuloksia voitaisiin
pitää luotettavina. Rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuen ei pystytty laskemaan koko Suomen infrarakentamisen päästöjä, johtuen rakentamismäärätiedon puutteista.

Työn perusteella etenkin infrarakentamisen rakentamis- ja kunnossapitomäärien tilastointia tulisi parantaa sekä yhtenäistää, jotta laskentaa olisi helpompi toteuttaa. Työn tulosten perusteella olisi myös suositeltavaa, että infrarakentamisen päästölaskenta perustuisi tulevaisuudessa materiaalimenekkiin, jotta saadaan huomioitua parhaiten kaikki erikoisrakenteet.