Siirry sisältöön

Tämän työn tarkoituksena oli saada arvio Suomen infrarakentamisen vuo-
tuisten hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO2e) suuruudesta. Työtä varten
määriteltiin infrarakentamiseen kuuluvat osa-alueet sekä tutkittiin millaista
tietoa vuotuisesta rakentamisesta ja kunnossapidosta oli saatavilla. Tutki-
musmenetelmää valittaessa eri päästölaskentamenetelmiä kartoitettiin sekä
arvioitiin niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Työn aikaisten havaintojen
sekä lopputulosten pohjalta tehtiin myös pohdintaa millä tavoin päästölas-
kentaa tulisi toteuttaa jatkossa.


Eri päästölaskentatavoiksi valikoitui kolme menetelmää, jotka olivat raken-
tamis- ja kunnossapitomääriin perustuva, materiaalimenekkiin perustuva
sekä investointimääriin perustuva päästölaskenta. Työn aikaisen tutkimuk-
sen sekä saadun aineiston perusteella päästölaskenta oli mahdollista toteut-
taa tarkimmin keskeisten rakentamismateriaalien menekkiin perustuen.
Tällä tavoin saatiin laskettua arvio, että Suomen infrarakentamisen päästöt
ovat 2210 kt CO2e vuodessa. Saatua lopputulosta voidaan pitää suuntaa an-
tavana arviona, johtuen lähtöaineiston laadusta sekä laskennan aikana teh-
dyistä oletuksista. Tämän lisäksi investointimääriin perustuvasta päästölas-
kennasta saatiin saman suuruusluokan tuloksia, minkä johdosta tapaa voi-
daan pitää potentiaalisena. Investointimääriin perustuva laskenta tarvitsisi
kuitenkin enemmän ja parempaa aineistoa pohjaksi, jotta tuloksia voitaisiin
pitää luotettavina. Rakentamis- ja kunnossapitomääriin perustuen ei pys-
tytty laskemaan koko Suomen infrarakentamisen päästöjä, johtuen rakenta-
mismäärätiedon puutteista.


Työn perusteella etenkin infrarakentamisen rakentamis- ja kunnossapito-
määrien tilastointia tulisi parantaa sekä yhtenäistää, jotta laskentaa olisi hel-
pompi toteuttaa. Työn tulosten perusteella olisi myös suositeltavaa, että inf-
rarakentamisen päästölaskenta perustuisi tulevaisuudessa materiaalime-
nekkiin, jotta saadaan huomioitua parhaiten kaikki erikoisrakenteet.