Kestävien kasvualustojen hankintakriteerit julkaistu 

Kasvualustojen käyttöön liittyvä terminologia vaihtelee tällä hetkellä infra- ja viherrakentamisen alalla, minkä vuoksi kriteerityössä on pyritty myös selkeyttämään ja yhtenäistämään käsitteitä.

”Kasvualustat ovat jo lähtökohtaisesti varsin ekologisia rakennusmateriaaleja niiden luontaisten ainesosien vuoksi. Kasvualustoissa voidaan hyödyntää laajasti erilaisia soveltuvia kierrätysmateriaaleja, kuten puhtaita pintamaita ja kompostia. Laaditut hankintakriteerit ohjeistavat entistä kestävämpien kasvualustahankintojen määrittelyihin tarjoamalla mallitekstejä päästölaskennan ja kierrätysasteen määrityksiin, sekä laadunvarmistukseen ja raaka-aineiden alkuperään, kertoo kriteerityössä mukana ollut maisemarakennuttamisen asiantuntija Heidi Järkkä Rambollilta.

Julkaisut hankintakriteerit

Julkaistut hankintakriteerit käsittelevät kasvualustojen päästöjä, kierrätysastetta, riskienhallintaa sekä raaka-aineiden alkuperää.

Kriteereitä on yhteensä seitsemän:

• Kasvualusta: Päästöt lasketaan ennen kasvualustan toimittamista (perustaso)
• Kasvualusta: Suurin sallittu päästöarvo (edelläkävijätaso)
• Kasvualusta: Päästövähennys referenssiin verrattuna (edelläkävijätaso)
• Kasvualusta: Kierrätysaste (tuotteistetut kasvualustat) (perustaso)
• Kasvualusta: Kierrätysaste (paikalla tehtävät kasvualustat) (perustaso)
• Riskienhallinta, laatu ja omavalvonta (paikalla tehtävät kasvualustat) (perustaso)
• Kasvualusta: Raaka-aineiden alkuperä (perustaso)
  

Päästölaskenta tukee vähähiilisiä hankintoja

Kriteereissä edellytetään kasvualustojen tuotannon ja kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa standardin EN 15804 mukaisesti tai vastaavalla elinkaariarviointiin perustuvalla menetelmällä. Tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa kasvualustojen ilmastovaikutuksista ja luoda pohjaa tuleville päästörajoille.

Edelläkävijätason kriteereissä voidaan asettaa myös enimmäispäästöarvoja tai vaatia päästövähennyksiä suhteessa referenssikasvualustoihin. Kriteerien valmistelussa hyödynnettiin myös SYKE:n infrarakentamisen päästötietokantaa.

Kierrätysaste kannustaa materiaalien hyödyntämiseen

Kasvualustojen kierrätysastetta koskevat kriteerit ohjaavat hyödyntämään kierrätettyjä ja uusiokäyttöön soveltuvia materiaaleja sekä vähentämään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Kriteereitä voidaan soveltaa sekä tuotteistettuihin että paikalla tehtäviin kasvualustoihin. Paikalla tehtävissä kasvualustoissa korostuu erityisesti hankkeessa syntyvien maa-ainesten ja muiden materiaalien hyödyntäminen osana kasvualustaa.
Kasvualustoille määritellään kierrätysasteluokka (kierrätysaste 50-90%), joka kuvaa kierrätysmateriaalien osuuden kasvualustan kokonaistilavuudesta. Kierrätysraaka-aineita voivat olla esimerkiksi kompostit, ylijäämämaat, pintamaat, muun rakentamisen takia kaivettava turve sekä soveltuvat teollisuuden sivuvirrat.

Riskienhallinta ja jäljitettävyys osana laatua

Paikalla valmistettaville kasvualustoille laadittiin myös riskienhallintaa ja omavalvontaa koskeva kriteeri. Sen tavoitteena on parantaa toiminnan laatua, materiaalien jäljitettävyyttä ja vähentää riskiä sopimattomien materiaalien käytöstä.

Kriteereissä huomioidaan muun muassa vieraslajien leviämisen ehkäisy, raaka-aineiden laatu ja dokumentointi sekä kohdekohtainen laatusuunnitelma.

Raaka-aineiden alkuperää koskeva kriteeri mahdollistaa sen, että tilaaja voi rajata pois tiettyjä raaka-aineita tai niiden alkuperiä. Näin hankintoja voidaan ohjata pois neitseellisistä luonnonvaroista ja kohti kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja. Kriteerin tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edellyttää tilaajalta osaamista kasvualustoista sekä hankkeessa toteutettavista kasvillisuustyypeistä, joille kasvualustat valmistetaan. 

Lisätietoa:

UUMA:n materiaali- ja aineistopankki: Kestävien kasvualustojen hankintakriteerit

Kriteeripankki.fi(siirryt toiseen palveluun)

UUMA-rakentamisen hankinnan prosessi- työpaketti

Kuvassa Pukinmäen rantapuisto: Paikalla hyödynnetyistä aineksista rakennettua niittyä ja nurmikkoa Pukinmäen rantapuistossa Helsingissä. Heidi Järkkä, Ramboll.