UUMA5-ohjelma mukana kehittämässä uutta UTU-menettelyä – tavoitteena selkeyttää uusiomateriaalien käyttöä

Uusiomaarakentamisen UUMA5-ohjelman (2024–2026) työpaketti 1 keskittyy tunnistamaan ja kehittämään hyviä käytäntöjä uusiomateriaalien maarakennushyötykäytön lupa-, ilmoitus- ja tuotteistamismenettelyissä. Tavoitteena on myös lisätä tietoa ajankohtaisista säädösuudistuksista ja niiden vaikutuksista uusiomateriaalien hyödyntämiseen.

Työpaja pureutui UTU-lainsäädäntöön ja uusiomateriaalien tuotteistamiseen

Uusiomateriaalinen tuotteistaminen -työpajaan 9.5.2025 osallistui 48 asiantuntijaa ympäristöministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksista, aluehallintovirastosta, kaupungeilta, Väylävirastosta, urakoitsijoilta, teollisuudesta sekä jätehuolto- ja konsulttiyrityksistä. Työpajan vastuuhenkilönä toimi Mari Dahl (AFRY Finland Oy), puheenjohtajana Virpi Nikulainen (Helsingin kaupunki) ja sihteerinä Jukka Huppunen (Ramboll Finland Oy).

”UUMA-työryhmä on päässyt aitiopaikalle seuraamaan UTU-lainsäädännön kehittymistä. Työpajatyöskentelyn kautta työryhmällä on myös mahdollisuuksia olla vaikuttamassa YM:n ratkaisuihin UTU-menettelyn toteutuksesta”, sanoo Mari Dahl (AFRY Finland Oy).

UTU-lainsäädännön valmistelun tilanne

Ympäristöministeriön Jussi Kauppila ja Anna-Maija Pajukallio esittelivät työpajan alussa UTU-menettelyn (uusiomateriaalien tuotteistamista koskeva menettely) hallituksen esitysluonnosta ja lausuntokierrokselta saatua palautetta. Lausunnoille menneen esityksen mukaisesti jätelaissa säädettäisiin uusi hyväksymismenettely aineen tai esineen luokittelemiseksi sivutuotteeksi tai jätteeksi luokittelun päättymiseksi. UTU-menettely saattaisi olla joko ympäristöluvasta erillinen tai osana ympäristölupahakemusta, mutta tästä ei ole vielä lopullista ratkaisua, koska molempien puolesta on tuotu esiin päteviä argumentteja.

Esityksen mukaan jätelakiin tulisi uusi hyväksymismenettely aineen tai esineen luokittelemiseksi sivutuotteeksi tai jätteeksi luokittelun päättymiseksi. Menettely voisi olla ympäristöluvasta erillinen tai osa ympäristölupahakemusta, mutta ratkaisu on vielä avoinna.

”Ratkaisu UTU-menettelyn toteutuksesta pyritään tekemään ennen kesää ja asia toimittamaan eduskuntakäsittelyyn syksyllä. Uusi UTU-menettely tulee voimaan alkuvuodesta 2027 tai aikaisintaan loppuvuodesta 2026”, sanoo Jussi Kauppila, ympäristöministeriöstä.

Sivutuotepäätösten mukaan ottaminen UTU-menettelyyn on lainsäädäntöuudistuksessa myös vielä avoinna oleva asia. UTU-päätökselle on tarkoitus asettaa tavoitteellinen tai sitova määräaika. Keskeisenä muutoksena nykyiseen ympäristölupaan sidottuun menettelyyn olisi se, että UTU-menettelyssä on rajoitetumpi kuuleminen ja valitusoikeus. Päätöksenteko UTU-asioissa keskitettäisiin uuteen Lupa- ja valvontavirastoon.

”UTU-hakemuksen sisältöä koskeva valtioneuvoston asetus todennäköisesti parantaa hakemusten laatua ja helpottaa päätöksentekoa ” jatkaa Kauppila.

Työpajatyöskentely lainsäädäntömuutoksista

Varsinainen työpajatyöskentely jakautui kolmeen aiheeseen: lainsäädäntömuutokset, UTU-menettelyn huolenaiheet ja hakemuskäytännöt.

Työryhmäkeskustelussa kuultiin useita mielipiteitä niin valitusoikeuden rajaamisesta kuin päätöksen ohjeajasta. Uusiomateriaalirekisterin käyttöönotto sekä toimivallan keskittäminen uuteen lupa- ja valvontavirastoon (LVV) päätöksenteon sujuvoittamiseksi ja tasapuolistamiseksi koettiin järkeviksi. Mahdollisuus UTU-päätöksen muuttamiseksi tai peruuttamiseksi edistäisi turvallista materiaalien käyttöä. Yksinkertaistettu päätöksentekomenettely koettiin olennaiseksi asiaksi uusiomateriaalien hyötykäytön edistämistä ajatellen.

Huolenaiheena oli kuitenkin, että uusi UTU-menettely on edelleen liian raskas.

UTU-hakemuksen eriyttäminen kokonaan ympäristölupahakemuksesta ei ole järkevää kaikissa tilanteissa, mutta tällöin yhden luukun periaate ei toteudu. Selkeä ohjeistus hakemuksen laadintaan ja valmis hakemuslomake koettiin tarpeellisiksi, kuten myös viranomaisille tarkoitettu riskinarviointikehikko, jossa annettaisiin yhtenäiset raamit arvioinnille. Riskinarviointikehikon kehittämiseksi on parhaillaan käynnissä Suomen ympäristökeskuksen Rasteri-hanke.

”Keskustelu työpajassa oli todella aktiivista ja kantaaottavaa. Kaikkea ei ehditty edes käydä läpi varsinaisen ajan puitteissa, vaan osallistujat täydensivät ilahduttavan paljon asioita työpajassa käytetylle alustalle vielä myöhemminkin”, sanoo työpajan vastuuhenkilö Mari Dahl.

Olemassa olevien EEJ- ja sivutuotepäätösten läpikäynti

Työpaja jatkui teemalla ”Nykyisen käytännön mukaiset sivutuote- ja EEJ-päätökset”. Tämän osion tavoitteena oli koota ajatuksia toimivista hakemuskäytännöistä jätemateriaalien tuotteistamisessa esimerkkipäätösten pohjalta. Siiri Harju ja Vesa Malm AFRYltä esittelivät alustuksena Suomessa tehtyjen sivutuote- ja EEJ-lupapäätösten koontityötä. Työpajatyöskentelyssä käytiin tarkemmin läpi kielteisten sivutuote- ja EEJ-päätösten syitä, huomioita lupapäätöksistä ja annettuja lupamääräyksiä.

Kielteisten päätösten taustalla oli usein dokumentaation/tietojen puute tai se, että hakemuksessa ei voitu osoittaa, että tuotteen käyttö ei aiheuttaisi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Keskustelussa olivat esillä erityisesti jäte- ja kemikaalisääntelyn rajapinnan sekä tuotteisiin sovellettavien säännösten mukaisuuden vaikeaselkoisuus. Aktiivista keskustelua käytiin myös siitä, olisiko lupamääräyksissä tarpeen asettaa raja-arvoja EEJ- ja sivutuotteille sekä toimista, joita tulisi suorittaa raja-arvojen ylittyessä. Tarkkailuun ja laadunvarmistukseen liittyvät lupamääräykset koettiin tärkeiksi.

Yhteenveto

Laadukkailla UTU-hakemuksilla ja selkeillä tuotteistamiskriteereillä voitaisiin jouduttaa prosessia ja vähentää kielteisiä päätöksiä. Koko UUMA-työryhmä on samaa mieltä siitä, että uusiomateriaalien tuotteistamista varten on tärkeää olla ympäristölupahakemusta tehokkaampi menettely, johon voitaisiin vaikuttaa ohjeellisen käsittelyajan ja riittävän ohjeistuksen sekä raamien luomisella UTU-hakemukselle. Uusi lupa- ja valvontavirasto tarjoaa mahdollisuuden entistä asiantuntevammille ratkaisuille sekä yhdenmukaisemmille ja tarkemmille päätösten perusteluille.

Lisätietoa

Uusiomaarakentamisen UUMA5-ohjelma

Ympäristölupakäsittelyn prosessi