UUMA5-ohjelma vauhdittaa kaupunkien vähähiilistä rakentamista ja kiertotaloutta

UUMA5-ohjelma on yhteistyöfoorumi, joka edistää uusiomaarakentamista ja jakaa parhaita käytäntöjä. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Keravan, Kuopion, Lahden, Tampereen, Oulun ja Vantaan kaupungit.

Kaupungit ovat ottaneet merkittäviä askelia vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden saralla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat muun muassa maamassojen hallinta hankkeiden välisessä yhteistyössä sekä tilapäisten kierrätysalueiden kaavoitus ja luvitus, mikä vähentää kuljetustarvetta ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Paikallisella rakentamisen ja purkutöiden koordinoinnilla voidaan säästää luonnon materiaaleja sekä vähentää kuljettamisen tarvetta ja ympäristövaikutuksia. Muita kiertotalouden mukaisia mahdollisuuksia ovat vähähiilisten sideaineiden käyttäminen stabiloinnissa ja uusiomateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisessa. Kaikki tämä säästää materiaaleja ja edistää kestävämpää kaupunkiympäristöä.

Paikalliset alueen materiaalintuottajat, kuten paikallinen teollisuus tai jätehuoltotoiminta, voivat toimia tärkeinä kiertotalousmateriaalien toimittajina rakentamisen eri sovelluksiin.

Kiertotalouden mahdollisuuksia hyödynnetään erityisesti kasvualustoissa, joita käytetään viherrakentamisessa. Tämä säästää materiaaleja ja edistää kestävämpää kaupunkiympäristöä. Lisäksi alueen materiaalintuottajat, kuten paikallinen teollisuus, voivat toimia tärkeinä kiertotalousmateriaalien toimittajina.

UUMA-yhteistyöllä kohti tehokkaampaa kiertotaloutta

UUMA-ohjelmaa (ohjelmavaiheet 2-5) on toteutettu vuodesta 2012 lähtien, ja vuosien varrella on saavutettu merkittäviä tuloksia. Yhteistyöfoorumin toiminta on vahvistanut uusiomaarakentamisen asemaa ja osoittanut, että kiertotalous vaatii toimivaa yhteistyötä sekä tiedon keräämistä ja jakamista.

”Jotta uusiomateriaalien hyödyt voidaan maksimoida, täytyy eri toimijoiden – muun muassa suunnittelijoiden, rakennuttajien, urakoitsijoiden, materiaalintoimittajien, viranomaisten sekä kaupunkien ja kuntien – tehdä tiivistä yhteistyötä. Kun kiertotalousratkaisut integroidaan osaksi rakentamista, ne luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Samalla resurssien tehokkaampi hyödyntäminen tuo kansantaloudellisia etuja esimerkiksi kustannussäästöjen ja materiaalien paremman käytön kautta”, kertoo UUMA-ohjelman puheenjohtaja Mikko Suominen Helsingin kaupungilta.

Kerava kehittää uusiomaarakentamista kokeilujen ja yhteistyön kautta

Keravalla uusiomaarakentamisen edistäminen näkyy konkreettisina kokeiluina ja materiaalien uusiokäytön kehittämisenä. Kaupungissa on toteutettu kasvualustakokeiluja, joissa on hyödynnetty biohiiltä ja hevosenlantaa. Lisäksi testataan käytetyn hiekoitushiekan käyttöä alempiluokkaisten väylien kulkupintojen jakavassa kerroksessa ja suunnitellaan käytetyn asfalttimurskeen uusiokäyttöä kadun rakennekerroksissa.

Kaupungin eri toimijoiden kesken tehdään aktiivista yhteistyötä, jotta uusiokäytettäviä kiviainesjakeita voidaan tunnistaa ja niille löytää soveltuvia varastointi- ja hyödyntämispaikkoja. Keravalla on myös henkilöstöä, joka on sitoutunut materiaalikokeiluihin sekä niiden tulosten jakamiseen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.

”Keravalla haluamme rohkeasti kokeilla uusia kiertotalousratkaisuja käytännössä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja avoin tiedon jakaminen ovat avainasemassa, kun kehitetään kestävämpää rakentamista”, toteaa Keravan kaupungin infran suunnittelupäällikkö, Mariika Lehto.

Helsingin kaupunki panostaa uusiomaarakentamiseen

Kaivumaiden, kiviaineksen ja uusiomateriaalien hyötykäytön periaatteet sekä muun muassa Massatyökalun käyttöönotto ovat tuoneet selkeää lisäarvoa Helsingin kaupungin maa-aineshallintaan. Massatyökalu tarjoaa yhtenäisen alustan kaivumassojen ja kiviaineksen käytön suunnitteluun, toteumatiedon keruuseen ja raportointiin. Vuoden 2024 lopussa työkalua laajennettiin entisestään, kun siihen lisättiin myös UUMA-materiaalit. Tämä laajentaa työkalun soveltuvuutta erityisesti kestävän ja resurssiviisaan rakentamisen näkökulmasta.

”Olemme saaneet käyttöömme ajantasaista ja vertailukelpoista dataa, jonka avulla voidaan suunnitella kaivumassojen ja kiviaineksen käyttöä aikaisempaa systemaattisemmin ja resurssitehokkaammin. Työkalu tukee meitä paitsi kustannusten ja ympäristövaikutusten hallinnassa, myös siinä, että eri toimijat voivat toimia yhteisen, luotettavan tiedon pohjalta. Kokemuksemme osoittavat, että kun tieto on koottuna yhteen ja se on helposti käytettävissä, rakentamisen prosesseja voidaan aidosti kehittää kohti kestävämpiä ja ilmastoviisaampia toimintatapoja”, sanoo Mikko Suominen, Helsingin kaupungilta.

Vuodelle 2024 asetetut massadatan keruun tavoitteet saavutettiin ja osittain ylitettiin. Datan analysointi on käynnissä, ja sen avulla kehitetään suunnitteluprosessia ja massakoordinoinnin nykytilaa.

Luotettava data parantaa osapuolten välistä vuorovaikutusta sekä ymmärrystä massakoordinoinnin tavoitteista ja mahdollisuuksista. Riittävä datamäärä mahdollistaa myös hankeaikataulujen yhteensovittamisen massatasapainon, massojen hyötykäyttöasteen ja kustannuspäästötehokkaan esirakentamisen parantamiseksi.

Helsinki hyödyntää päästötietoja katuhankkeissa

Helsingin kaupunki on kehittämässä päästötiedon hyödyntämistä katu- ja puistosuunnittelussa, päästöjen huomioimista päätöksenteossa ja muodostuvien päästöjen raportointia. Helsingin katusuunnittelussa on vuodesta 2024 alkaen tehty joidenkin suunnitteluhankkeiden kustannus- ja päästölaskennan jatkoanalyysia.

On luonnollista, että perusparannettavien ja uusien katujen neliökustannukset ja ominaispäästöt poikkeavat merkittävästi. Perusparannettavalla kadulla vaikutusmahdollisuus päästöihin on myös vähäisempi, koska asfalttibetonin ja kiveyksen osuus on niin suuri, eikä niille ole vaihtoehtoa.

Uusilla maanvaraisilla kaduilla katurakenteiden kustannukset ovat moninkertaiset perusparannettaviin katuihin nähden ja päästöt lisääntyvät suurin piirtein lineaarisesti kadun neliökustannuksen mukaisesti. Sen sijaan kadun pohjanvahvistusten ja taitorakenteiden osuus päästöistä on tyypillisesti huomattavan suuri. Katujen kustannusten ja päästöjen välillä on selvä riippuvuus. Jokaista katuinfraan investoitavaa euroa kohden syntyy hiilidioksidipäästöjä 0,2-0,4 kg CO₂e. Jos kadun rakentaminen vaatii kalliita pohjanvahvistuksia tai taitorakenteita, näkyy vaikutus kaupungin investointiohjelman lisäksi myös päästöissä.

Massadatan vakiointiprojekti käynnissä

Helsingin kaupunki, Väylävirasto, Uudenmaan liitto sekä Tampereen, Oulun, Lahden ja Vantaan kaupungit ovat käynnistäneet massadatan vakiointiprojektin. Ratkaisua haetaan siihen, että data on hajallaan eri järjestelmissä, eikä massadatan koontiin ja raportointiin ole käytössä yhtenäistä tapaa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa raportointiin käytettävä data ja mahdollistaa järjestelmien automatisointi.

Meillä ei ole valtakunnan tasolla riittävää ymmärrystä esirakentamisen kaivumaiden kokonaismäärästä tai niiden hyötykäyttöasteesta.

Projektissa on tarkoituksena määrittää muun muassa käytetäänkö raportoinnissa kuutioita vai tonneja, näiden välisiä muuntokertoimia sekä datan keräämisessä ja raportoinnissa käytettäviä termejä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa raportointiin käytettävä data ja näin mahdollistaa järjestelmien automatisointi sekä yhdenmukainen ja läpinäkyvä raportointi.

Kun panostamme datan keräämiseen ja sen laatuun, saavutamme riittävän datamäärän ennusteiden tekemiseen, massojen koordinointiin ja kiertotaloutta edistävien ratkaisujen tekemiseen. Näin myös pystymme raportoimaan niistä entistä paremmin ja luotettavammin.

Lisätietoa

Uusiomaarakentamisen UUMA-ohjelma

Kaivumaiden, kiviaineksen ja uusiomateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa (pdf)