UUMA-yhteistyöfoorumi kokosi infrarakentamisen asiantuntijat – esillä uusiomaarakentamisen viimeisin tieto, hyödyt ja haasteet

Uusiomaarakentamisen UUMA5-ohjelman vuosiseminaari järjestettiin 28.11.2024, ja se kokosi yhteen laajan joukon infrarakentamisen asiantuntijoita, päättäjiä ja sidosryhmien edustajia. Tapahtuma tarjosi kattavan katsauksen uusiomateriaalien hyödyntämiseen, kehityshankkeisiin ja alan tulevaisuuden näkymiin. Tilaisuuteen osallistui yli 220 ihmistä yrityksistä, kunnista, valtion virastoista, järjestöistä ja tutkimuslaitoksista.

UUMA-vuosiseminaari tarjosi erinomaisen tilaisuuden tuoda yhteen eri osapuolten näkemykset, valmiudet ja tarpeet uusiomaarakentamisen edistämiseksi. Tapahtumassa korostui ympäristöviranomaisten läsnäolon merkitys, sillä heidän valmiutensa kuunnella alan kokemuksia, näkemyksiä ja tarpeita voi vaikuttaa merkittävästi tulevaan lainsäädäntöön. Lisäksi toteutettujen hankkeiden kokemusten jakaminen rikastutti keskustelua ja toi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten uusiomaarakentamisen ratkaisut toimivat käytännössä, tarjoten arvokkaita oppeja tulevaisuuden kehittämistyöhön.

”Eri osapuolten – rakennuttajien, urakoitsijoiden, materiaalitoimittajien, viranomaisten sekä kaupunkien ja kuntien – välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta uusiomateriaalien hyödyt voidaan maksimoida. Uusiomateriaaleilla rakentamisen mahdollistaminen luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja tuo samalla kansantaloudellisia etuja resurssien tehokkaamman käytön ja kustannussäästöjen kautta”, sanoi UUMA-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Suominen, Helsingin kaupungista.

Kehitystä ja haasteita 10 vuoden aikana

Ohjelman veteraani, juuri eläkkeelle jäänyt Timo Tirkkonen korosti, miten UUMA on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa tutkimusvaiheesta käytännön rakentamisen keskiöön.
”UUMA-ohjelma ja uusiomaarakentaminen on kehittynyt valtavasti 10 vuoden aikana. Ensimmäisessä UUMA-ohjelmassa oli kyse enemmän tutkimuksesta ja mahdollisuuksien luomisesta. Nyt olemme edenneet siihen pisteeseen, että uusiomaarakentamista, vaihtoehtoisia suunnitelmia tai kiertotalousselvityksiä vaaditaan hankkeisiin. Tuotteistetut materiaalit ja tekniset vaatimukset täyttävät ratkaisut ovat kehittyneet merkittävästi, ja prosessit ovat hioutuneet kaikkien osapuolten tarpeita vastaaviksi. Toki osaamiskapeikkoja on yhä – erityisesti kiertotalousosaaminen ja uusiomateriaalien hallinta ja hankinta kaipaavat vahvempaa panostusta koulutukseen. UUMA5:n tavoitteena onkin lisätä konsulttien, suunnittelutoimistojen, rakennuttajien ja urakoitsijoiden osallistumista, jotta osaaminen saadaan laajemmin osaksi käytännön rakentamista.”

Paneelikeskustelu herätti ajatuksia

Paneelikeskustelussa tarkasteltiin uusiomaarakentamisen hyötyjä erityisesti kustannusten, hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen säästön näkökulmasta.

Tässä poimintoja keskustelusta:

• Uusiomateriaalien käyttö on kaikin puolin hyödyllistä – siitä hyötyvät tilaaja, Suomi ja maapallo. Rakentamisessa luonnonvaroja käytetään merkittäviä määriä, jolla on vaikutusta laajalti muun muassa talouteen, ilmastoon ja monimuotoisuuteen.
• Tahtotila: yhteinen tahtotila edistää uusiomaarakentamista ja etsiä yhteistyössä keinoja resurssiviisaaseen ja kestävään rakentamiseen yhdisti kaikkia.
• Liiketoiminta: Uusiomateriaalit ovat yleensä edullisempia kuin neitseelliset kiviainekset, ja niiden käyttö tuo eri osapuolille taloudellisia hyötyjä. Resurssiviisaus säästää kustannuksia ja voi tuoda myös muita etuja, kuten imagohyötyä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työllisyysvaikutuksia alueelle.
• Sellaisen datan merkitystä, joka myötävaikuttaa uusiomaarakentamisen toteutumisen mahdollisuuksiin, ei voi korostaa liikaa. Dataa on levällään monissa paikoissa, eikä kokonaisuuden hallinta ole tällä hetkellä hyvällä tasolla.
• Ympäristövaikutusten vähentäminen: Luonnonvarojen kulutus ja hiilipäästöt pienenevät uusiomateriaalien ansiosta rakentamisessa.
• Monimuotoisuuden suojelu: Vastuullisemmat materiaalivalinnat tukevat luonnon monimuotoisuutta ja vähentävät rakentamisen ympäristövaikutuksia.
• Osaamisen vahvistaminen: Uusiomateriaalien ja korkeatasoisempi laajempi hyödyntäminen edellyttää kiertotalousosaamisen syventämistä suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Luonnonvarat: Pitäisikö olla valmis maksamaan enemmän tai hyväksymään isommat päästöt, jos säästämme luonnonvaroja enemmän?
• Ohjauskeinot: Mitä jos UUMA-materiaaleilta poistettaisi arvonlisävero, koska esimerkiksi betonimurskeen raaka-aineesta eli betonista on vero jo kertaalleen maksettu. Tai pitäisikö ottaa käyttöön käyttöosuusvelvoite, kuten Italiassa. Siellä 15 prosenttia materiaaleista pitää olla kierrätettäviä.
• Ajoitus: Uusiomaarakentaminen on usein logistisesti haastavampaa ja vaatii enemmän aikaa suunnittelulta ja luvitusprosessi saattaa olla pitkä ja hankala. Prosessien läpinäkyvyydelle ja kehittämiselle on tarvetta. Lisäksi olisi eduksi varata enemmän aikaa niin hankintaan kuin rakentamiseen, jolloin uusiomaarakentamisen hyödyt varmistuisivat.
• Projektien koko vaikuttaa tekemiseen; välillä ei ole riittävästi materiaalia saatavilla tai hanke on sen verran pieni, ettei viitsitä nähdä vaivaa. Käyttöön soveltuvia ja luvitettuja varastoalueita tarvitaan. Hankkeen koosta huolimatta tulisi kuitenkin käyttää ne uusiomateriaalit, jotka ovat järkevästi saatavilla.
• Ihmimilliset esteet, kuten osaamisen puute ja totuttu tapa tehdä asioita ovat muutoksen esteenä. Jos uutta ei vaadita, on inhimillistä valita totuttu ja turvallinen tapa tehdä asioita. Uuden opettelu vie aikaa ja virheitä sattaa sattua. Tarvitaan haasteellisia tavoitteita, koulutusta ja mahdollisesti bonuksia motivoimaan uusiomaarakentamiseen siirtymissä.
• Toiveet lainsäädännölle: Ympäristölainsäädäntö on osin tulkinnanvaraista, mikä mahdollistaisi lievempiäkin viranomaistulkintoja. Valitettavasti viranomaistulkinnat ovat usein tiukimpia mahdollisia, mihin saattaa olla syynä se, että käsiteltävä asia on viranomaiselle vieras ja siitä ei ole aiempaa kokemusta, jolloin ”varmuuden vuoksi” päädytään tiukkaan tulkintaan. Mikäli uusiomateriaalien ympäristöluvitusta ja jäteluonteen päättymistä käsiteltäisiin keskitetysti, kertyisi käsittelijöille osaamista ja kokemusta ja päätökset olisivat perustellumpia ja ”tasalaatuisempia”. Lisäksi tulisi kehittää toimintaa siten, että valvova viranomainen olisi rakentamishankkeessa tarvittaessa ympäristöasioissa neuvova ja auttava osapuoli.

Ville Routama, Rudus Oy:ltä esitti seuraavan yleisökommentin:
”Suomen suurimpana kiviainestoimijana olemme olleet mukana kierrätysliiketoiminnassa jo 35 vuotta – aloitimme betonimurskeen kierrätyksen 1990-luvulla. Emme missään nimessä näe, että kierrättäminen olisi pois liiketoiminnastamme, päinvastoin. Olemme yksi kierrätysliiketoiminnan suurimmista voittajista, koska se on paitsi kestävää myös kannattavaa. Uusiomateriaalien käyttö säästää omia raaka-ainevarantojamme, joitka saattavat olla joskus kaukana käuyttökohteesta. Näin voimme jatkossakin palvella yhdyskuntarakentamisen tarpeita pidemmällä aikavälillä. Uusiomaarakentaminen on toimintaa, jossa kaikki osapuolet voittavat.”

Katsaus tulevaisuuteen

Seminaari tarjosi positiivista energiaa ja näytti, että uusiomaarakentaminen on kasvamassa välttämättömäksi osaksi infra-alan käytäntöjä.

”UUMA-yhteistyö on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Olemme keränneet merkittävän tietopankin ja näyttäneet, mitä johdonmukainen yhteistyö voi saada aikaan. Nyt meidän on varmistettava, että osaaminen leviää ja hyötyjä realisoidaan yhä laajemmin”, sanoi puheenjohtaja Mikko Suominen, Helsingin kaupungista.

”UUMA-vuosiseminaari on vuoden kohokohta infra-alan ihmisille. Yhteistyöfoorumi tukee työtäni monin tavoin ja samalla motivoi kehittämiseen. Koska resurssit ovat rajalliset, niin yhteistyö tuo parempaa laatua vähäpäästöisyyden ja kiertotalouden edistämisen toimenpiteisiin” , tiivistää Espoon kaupungin Iina Kallio.

UUMA5-ohjelman vuosiseminaari alleviivasi tahtotilaa rakentaa resurssiviisaasti ja kestävästi. Samalla se muistutti, että menestys saavutetaan vain yhdessä oppien ja tiiviisti yhteistyössä.

”Kiitos kaikille mukana olleille yrityksille, kunnille, virastoille, järjestöille ja tutkimuslaitoksille, jotka teette mahdolliseksi tämän projektin. Tervetuloa mukaan UUMA5-ohjelmaan. Ohjelmakautta on jäljellä vielä yli kaksi vuotta, joten mukaan ehtii hyvin”, totesi UUMA-ohjelman projektipäällikkö Marjo Koivulahti.

Lisätietoa

Vuosiseminaarin aineistot

Uusiomaarakentamisen UUMA5-ohjelma