Siirry sisältöön

UUMA4-ohjelman työryhmä 4 eli ”Tekniset verkostot ja uusiomateriaalit” on edistänyt uusiomateriaalien hyödyntämistä maanalaisten verkostorakenteiden yhteydessä. Työryhmän tärkein tehtävä on ollut kansallisen oppaan ”Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa” laatiminen. Opas julkaistiin koekäyttöön kesällä 2023 UUMAn verkkosivuilla.

Tekniset verkostot uusiomaarakentamisessa -opas

Oppaassa on esitelty, miten neitseellisiä maa- ja kiviaineksia korvaavia uusiomateriaaleja (UUMA-materiaaleja) voidaan hyödyntää maanalaisen verkoston yhteydessä erilaisissa maarakenteissa. Oppaassa käydään laajasti läpi verkostojen rakentamisessa hyödynnettäviä uusiomateriaaleja, niiden vaikutuksia verkostomateriaaleihin, vesijohtojen seinämän läpäisemättömyyttä sekä rakentamisessa ja kunnossapidossa huomioitavia asioita. Oppaassa on tarkasteltu lisäksi uusiomateriaalien paikkatiedon saavutettavuutta ja yleisesti uusiomateriaalien käytön edistämiseksi tarvittavia eri osapuolten toimia. Opas viimeistellään käyttökokemusten perusteella joulukuussa 2023.

Ennen julkaisua koekäyttöön oppaan laatijoista Esra Marvin ja Matias Napari esittelivät opasta Vesihuoltopäivillä, Yhdyskuntatekniikan näyttelyn yhteydessä Jyväskylässä 11.5.2023. Samoihin aikoihin julkaistiin Vesitalous-lehdessä (nro 4/2023) opasta käsittelevä artikkeli. Lehden numeron 4/2023 pääteemana on kiertotalous vesihuollossa. Syksyn aikana koekäyttöön julkaistua opasta ja työryhmän 4 työn tuloksia on esitelty muun muassa 10.10.2023 järjestetyssä koulutuswebinaarissa Uusiomateriaalien tekniset vaatimukset ja uusiomateriaalit verkostokohteissa sekä UUMA-vuosiseminaarissa 15.11.2023.

Oppaan kirjoitustyön aikana on tullut selväksi, että uusiomateriaalien hyödyntämisen edistäminen teknisten verkostojen yhteydessä edellyttää tietämyksen lisäämistä, väärien käsitysten kumoamista ja ennakkoluulojen poistamista, mutta ennen kaikkea avointa kommunikointia osapuolten välillä. On tärkeää tiedostaa uusiomateriaalien erityispiirteet, kun käyttöä teknisten verkostojen yhteydessä harkitaan. Kun tunnistetaan muutamat rakenteet, joissa uusiomateriaalit ja verkostojen materiaalit eivät ole yhteensopivia, vältytään tilanteilta, joissa uusiomateriaalien hyödyntäminen aiheuttaisi tiedostamattomia haasteita verkoston toimivuuteen, käyttöön tai ylläpitoon.

Kuva 1 ja 2. Esimerkki uusiomateriaalien hyödyntämisestä maanalaisen verkoston yhteydessä. Kuvissa on auki kaivettuna 3 vuotta lujittunut betonimurskerakenne.
Lähteenä raportti: ”Betonimurskeen kenttä- ja laboratoriotutkimukset, Betonimurskerakenteiden aukikaivu sekä kaapelihakulaitteiden ja miinaharavan toimivuus betonimurskerakenteessa”, Ramboll 2014.

Uusiomateriaalikohtaista tietoa teknisten verkostojen kanssa yhteensopivuudesta voi tiedustella käyttäen arviointipyyntölomaketta, joka julkaistiin kansallisen oppaan liitteenä (liite 8) ja omana tiedostonaan UUMAn verkkosivuilla. Arviointipyynnön avulla maanalaisen verkoston rakentaja tai ylläpitäjä voi selvittää uusiomateriaalien soveltuvuutta käytettäväksi esimerkiksi maanalaisen verkoston kaivantojen lopputäyttöön. Pyyntö voidaan osoittaa uusiomateriaalin toimittajalle ja/tai urakoitsijalle, joka esittää uusiomateriaalia käytettäväksi maanalaisen verkoston maarakenteissa. Arviointipyyntö on myös hyvä muistilista verkostojen omistajille siitä, mitkä asiat tulee huomioida, kun uusiomateriaalien hyödyntäminen on suunnitteilla hankkeissa, joissa sijaitsee tai rakennetaan maanalaista verkostoa.

Työryhmässä mukana olivat Helsingin kaupunki, HSY, Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi, Tampereen Infra, Espoon kaupunki, Turun kaupunki, Turun vesihuolto Oy, Kuopio, Kuopion Vesi Oy, Oulun kaupunki, Skanska Oy, Infra ry., Helen / Energiateollisuus ry., Vesilaitosyhdistys, Uponor Oy / muoviputki työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Johanna Virtanen, HSY. Työstä vastasivat Rambollissa Matias Napari, Esra Marvin, Veli-Pekka Ketola ja Juha Forsman