Tekniset verkostot ja uusiomateriaalit – UUMA4-ohjelman työryhmän 4 katsaus
UUMA4-ohjelman työryhmän 4 eli ”tekniset verkostot ja uusiomateriaalit” tehtävänä on edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maanalaisten verkostorakenteiden yhteydessä. Tämä tapahtuu kokoamalla ja keräämällä tietoa eri verkostomateriaalien ja uusiomateriaalien yhteensopivuudesta, käytettävistä työmenetelmistä rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Työryhmän tavoitteena on laatia kansallinen ohje ”Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa”. Heti työryhmän aloituskokouksessa todettiin tarve yhdenmukaistaa valtakunnallisesti hyvin erilaisia käytäntöjä ja purkaa esteitä uusiomateriaalien hyödyntämisen tieltä verkostorakentamisen yhteydessä. Maanalaisten verkostojen omistajat ovat usein hyvin varovaisia uusiomateriaalien hyödyntämisessä esimerkiksi putkikaivantojen lopputäytöissä.
Joissakin tapauksissa varovaisuus voi olla perusteltua, mutta liiallinen tai perusteeton varovaisuus ei edistä kierrätystä. Tutkimuksella, tiedon keräämisellä ja ohjeistuksella voidaan riskejä hallita, kumota vääriä käsityksiä, lisätä tietämystä ja poistaa ennakkoluuloja. Oleellista on tunnistaa mahdolliset riskirakenteet, joissa verkoston materiaalit ja uusiomateriaalit eivät ole yhteensopivia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hyvin emäksinen lentotuhka, ja alumiini, joka syöpyy korkean pH:n ympäristössä.
Eri puolella maata muodostuu paikallisia ja toisistaan poikkeavia uusiomateriaaleja (esimerkiksi puuperäisen aineksen polton lehtotuhka metsäteollisuudessa, masuunihiekka raakaraudan valmistuksesta, yms.). Työryhmä pitää tärkeänä, että tunnistetaan laaja-alaisesti erilaisia uusiomateriaaleja, jotka voivat tulla kysymykseen maarakennuskäytössä eri puolilla Suomea.
Koska kaikkien uusiomateriaalien yhteensopivuudesta eri verkostomateriaalien välillä ei ole tutkittua tietoa, on katsottu tarpeelliseksi laatia arviointipyyntölomake uusiomateriaalien soveltuvuudesta verkostorakentamiseen. Lomakkeelta löytyy uusiomateriaalien tuottajille tietoa siitä, mitä asioita tulee olla selvillä tai selvittää ennen kuin uusiomateriaali voi olla käytettävissä verkostorakentamisessa esimerkiksi lopputäyttömateriaalina. Toisaalta arviointilomake toimii myös verkoston omistajille ohjeena siitä, mitkä uusiomateriaalin ominaisuudet ovat oleellisia ja joista tulee saada tieto uusiomateriaalin tuottajalta ajatellen suunnittelua, rakentamista, pitkäaikaistoimivuutta ja saneerausta.
Ohjeistuksen laatiminen ja kehittäminen ovat merkittävässä roolissa uusiomaarakentamisen edistämiseksi. Ilman verkoston omistajien kanssa yhteistyössä laadittua ohjeistusta, ei hyödyntämistä käytännössä tapahdu, vaan turvaudutaan perinteisesti käytettyihin neitseellisiin maa- ja kiviaineksiin. Ohjeistuksen edistämisen katsotaankin olevan asia, joka käynnistää muutoksen normaaleihin käytäntöihin ja tuo joustavuutta uusiomaarakenteiden toteutukseen verkostorakenteiden yhteydessä.
”Tekniset verkostot uusiomaarakenteissa” -opas laaditaan siten, että se valmistuu vuoden 2023 aikana. Tavoite oppaan koekäyttöön valmistumiselle on alkuvuonna 2023. Oppaassa esitellään uusiomateriaalien hyödyntäminen verkostojen yhteydessä erilaisissa maarakenteissa. Hyödyntämisessä on oleellista selvittää edellytykset, materiaalien ja ratkaisujen yhteensopivuus ja riskit sekä opastaa toimimaan uusiomaarakenteiden kanssa verkostojen yhteydessä. Oppaassa esitellään Suomessa muodostuvia ja käytettäviä UUMA-materiaaleja, niiden vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja verkostomateriaaleihin sekä esitetään toimintatapoja uusimaamateriaaleilla rakentamiseen ja kunnossapitoon. Oppaassa selvitetään lisäksi verkostotiedon ja UUMA-materiaalien paikkatietojärjestelmien nykytilanne ja niiden yhteensovittamisen mahdollisuuksia.
Työryhmän jäseniä (10/2022) ovat Johanna Virtanen, Matti Pokkinen, Kati Suhonen, Pekka Laakkonen, Jukka Palonperä, Heli Rautio, Mikko Suominen, Virpi Nikulainen, Ismo Rantanen, Anne Savola, Tuomas Jalonen, Eija Hartikainen, Emmi-Kaisa Miettinen, Tapio Siikaluoma, Jarno Arkko, Juha Laurila, Lauri Utriainen, Mika Rontu, Teemu Salminen, Juha Forsman, Esra Marvin, Haider Al-Rammahi, Sami Marttila ja Matias Napari.