Uusiomateriaalien käyttöä edistäviä digitaalisia työkaluja kehitettiin ja pilotoitiin Pirkanmaalla

Pirkanmaan seudulla on halua kehittää uusia toimintamalleja kiertotalouden edistämiseen. Kiertotalous on myös yksi Pirkanmaan älykkään erikoistumisen strategian painopisteistä. Motiva Services Oy:n kokeiluprojektissa kehitettiin Pirkanmaan toimijoiden tarpeisiin datan hyödyntämiseen perustuvia toimintamalleja ja työkalujen prototyyppejä, joilla voidaan edistää uusiomateriaalien, kuten tuhkan hyötykäyttöä infrarakentamisessa erityisesti suunnittelijoiden ja hankkeiden tilaajien näkökulmasta.

Toimintamalleja datan laajempaan hyödyntämiseen

Datan hyödyntämiseen perustuvilla toimintamalleilla haluttiin tukea kiertotalouden ekosysteemiä ja edistää erityisesti tuhkan sekä muiden uusiomateriaalien hyödyntämistä. Hankkeessa kartoitettiin uusiomateriaalien hyötykäytön haasteita eri infrarakentamisen sidosryhmien näkökulmasta ja hahmoteltiin näiden pohjalta tietoalustan ja tarvittavien työkalujen toiminnallisuuksia sekä laadittiin prototyyppejä palvelun käyttöliittymästä. Kehitystyötä tehtiin yhteistyössä Business Tampereen, Verten, 1001 Lakesin, Rerouten ja Ecolanin (nykyinen Yara Oy) kanssa.

”Kiertotaloudessa datalla on iso rooli. Datan hallintaa ja hyödyntämistä osana toimintaprosesseja tulee määrätietoisesti kehittää, jotta kiertotalous saadaan toimimaan isossa mittakaavassa. Dataa pitää kerätä, yhdistää ja hyödyntää eri toimijoiden, alustojen ja järjestelmien kesken. Tämä mahdollistaa materiaalikiertojen tehokkaan ja kestävän toteutumisen sekä luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle”, sanoo asiantuntija Aki Finér Motivasta.

Esteenä tiedon puute uusiomateriaaleista ja niiden saatavuudesta

Hankkeessa tutkittiin erityisesti suunnittelijoiden ja hankkeiden tilaajien tarpeita ja haasteita rakentamisen suunnitteluprosessissa keskittyen siihen, miten tuhkaa ja muita uusiomateriaaleja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Projektissa tehtiin parikymmentä haastattelua suunnittelijoille, materiaalien toimittajille ja Tampereen kaupungin asiantuntijoille.

Uusiomateriaalien hyödyntämisen suurimpina esteinä nähtiin tiedon puute ja tarvitun materiaalin saatavuuden selvittäminen.

”Toimijat tarvitsevat tarkempaa ja oikea-aikaista tietoa tarjolla olevista uusiomateriaaleista, niiden laadusta, kelpoisuudesta ja saatavuudesta, jotta uusiomateriaalien käyttö olisi aidosti vaihtoehto neitseellisille materiaaleille. Uusiomateriaalien käytön pitäisi olla mahdollisimman helppoa”, toteaa johtava asiantuntija Paula Eskola Motivasta.

Ketteriä kokeiluja ja prototyyppejä

Projektissa toteutettiin kolmen digitaalisen työkalun visuaaliset prototyypit, jotka toteutettuna toisivat suunnittelijoille lisää käytännönläheistä ymmärrystä uusiomateriaalien hyödynnettävyydestä heidän omissa suunnittelukohteissaan ja kanavan materiaalin saatavuuden tarkistamiselle.

1. Materiaalikartoittimesta voisi hakea tietoa eri uusiomateriaalien ominaisuuksista ja hyödyntämismahdollisuuksista. Sinne koottaisiin esimerkiksi tietoa, minkä tyyppisissä kohteissa materiaaleja voi käyttää, mitkä ovat käytön edellytykset ja rajoitukset sekä referenssejä ja materiaalintoimittajia. Se lisäisi suunnittelijoiden ymmärrystä markkinoilla olevista uusiomateriaaleista.
   
2. Soveltuvuusarviointityökalun avulla käyttäjä voisi arvioida uusiomateriaalin soveltuvuuden infrarakentamisen hankkeeseen ja saada listauksen kyseiseen kohteeseen soveltuvista uusiomateriaaleista ja niiden käytön edellytyksistä. Lisäksi käyttäjä saisi tulosteen ”Uusiomateriaaliselvityksestä” esitettäväksi hankkeen tilaajataholle.
   
   Tarjoamalla soveltuvuusarviointityökalun suunnittelijoiden käyttöön, tilaajat saisivat suunnittelijoilta vakiomuotoiset arviot uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksista. Tällä toteutettaisiin julkaisuissa Väyläviraston Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa (2020) sekä Uusiomateriaalit kaupunkien infrarakentamisessa (Forsman et al. 2020) esitettyjä ohjeita ja edistettäisiin julkisten tilaajien kiertotaloustavoitteita.
   
3. Saatavuuskysely-työkalu puolestaan hakisi ilmoituksia erilaisilta materiaalien vaihdanta-alustoilta tai markkinapaikoilta ja toisi haun mukaiset materiaalien ilmoitukset näkyviin. Työkalun avulla voisi lisäksi lähettää kyselyn halutuista materiaaleista niitä tarjoaville tahoille ja käyttäjä saisi vastaukset kyselyynsä sähköpostitse.
   

Data-alustaa, joka toimii tietovarastona sekä integroi sisäisen tietomallin muihin palveluihin rajapintojen avulla, kehitettiin ja testattiin. Palvelun teknistä toiminnallisuutta kokeiltiin toteuttamalla ja kytkemällä palvelu yhteen rajapinnoin ulkoiseen kolmannen osapuolen tietolähteeseen, joka oli tässä tapauksessa Materiaalitori.fi.

Yhtenä haastateltavana ja työkalujen testaajana toimi ryhmäpäällikkö ja johtava konsultti Marja-Terttu Sikiö Destialta.

“Hienoa, että materiaalikiertoalustaa on alettu kehittää. Data-alusta ja siihen vietävät kiertomateriaalien harmonisoidut tiedot ovat toivottu askel kiertotalouden suuntaan. Kun alusta on käytössä, hyötykäyttökohteiden rakennussuunnittelussa ja ratkaisuvaihtoehtojen ideoinnissa tarvittavat olennaiset tiedot löytyvät helposti ja nopeasti. Hyötyä suunnitteluun saadaan myös esimerkiksi kiertomateriaalien ominaisuuksien vertailumahdollisuudesta sekä ajantasaisista saatavuustiedoista; osataan esimerkiksi heti valita tarkasteluun sopivalla kuljetusetäisyydellä oleva materiaali”, sanoo Marja-Terttu Sikiö.

Prototyypeillä tehtiin 11 käyttäjätestausta, joissa saatiin palautetta työkalujen tarpeellisuudesta ja toimivuudesta. Työkalut todettiin yleisesti hyödyllisiksi ja tarve esitetyn kaltaisille ratkaisuille tunnistettiin.

Datan hyödyntämiseen perustuvilla työkaluilla saataisiin hyötyjä monille eri toimijoille

Uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa voidaan edistää datan avulla. Testatut työkalut toisivat hyötyjä eri sidosryhmille muun muassa helpottamalla suunnittelijoiden työtä ja säästämällä työhön menevää aikaa. Uusiomateriaalitoimittajat ja heidän materiaalinsa saisivat näkyvyyttä, ja tilaaja puolestaan voisi edistää omia kiertotaloustavoitteitaan hyödyntämällä näitä työkaluja.

Jotta materiaalien kierto taloudessa mahdollistuu, tarvitaan materiaalikiertojen data-alusta ja ekosysteemi, joka kokoaa materiaalikiertoihin liittyvän tiedon, toimijat ja tietoalustat yhteen. Motiva Services on rakentanut konseptin tälle alustaekosysteemille. Tehdyillä kokeiluilla on pystytty validoimaan alustakonseptista tiettyjä osa-alueita, ja ne mahdollistavat laajemman kokonaisuuden rakentamisen pala palalta.​ Kokeilut tarjoavat hyvän pohjan kehitystyölle ja varsinaiselle työkalujen toteutukselle.

Lisätietoa:
Materiaalikiertojen data-alusta ja ekosysteemi(siirryt toiseen palveluun)

Teksti:
Motiva Oy
johtava asiantuntija, kiertotalous Paula Eskola
paula.eskola@motiva.fi