AFRY mukana UUMA-huumassa edistämässä uusiomateriaalien hyötykäyttöä maarakentamisessa
AFRY osallistuu aktiivisesti UUMA-ohjelmaan, joka keskittyy edistämään uusiomateriaalien hyötykäyttöä maarakentamisessa ja vähentämään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Kehitettävänä on erityisesti uusiomateriaalien käytön luvitusvaiheen sujuvoittaminen, byrokratian keventäminen ja käyttäjäkokemusten huomioiminen, jotta uusiomateriaalien käyttö laajenisi.
Kirjoittajat
Mari Dahl
Senior Consultant
AFRY Finland Oy
AFRY osallistuu uusiomaarakentamisen UUMA-ohjelmaan, jonka uusin kolmevuotinen kausi 2024-2026 on juuri pyörähtänyt käyntiin. Hankkeen tavoitteena on edistää uusiomateriaalien hyötykäyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä maarakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
AFRY toimii uudella kaudella neljässä eri osatehtävässä, jotka käsittelevät lupa- ja ilmoitusmenettelyjä, kierrätysmateriaalien tuotteistamista, biohiiltä sekä materiaalien teknisiä vaatimuksia päällysrakenteissa.
Olemme AFRYllä erittäin iloisia siitä, että olemme osa laajaa UUMA-verkostoa ja pääsemme toteuttamaan uuden ohjelmakauden kunnianhimoisia tavoitteita.
AFRY tuo verkostoon kattavaa ja monipuolista osaamista muun muassa ympäristölupaprosesseista, jätelainsäädännöstä, rakennesuunnittelusta, rakennuttamisen valvonnasta, teollisuuden sivuvirtojen sekä maa-ainesten käsittelyn ja hyödyntämisen riskienhallinnasta.
Mikä estää uusiomateriaalien hyödyntämistä tällä hetkellä?
Uusiomateriaalien käytön luvitusvaihe on usein se pullonkaula, joka voi estää uusiomateriaalien hyödyntämistä nykyistä laajamittaisemmin. Byrokratialla on oma hyvä tarkoituksensa, mutta pahimmillaan se estää kiertotalouden tärkeiden päämäärien muuttumista konkretiaksi. UUMA5-ohjelman yhtenä tavoitteena onkin hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja käytäntöön tuominen uusiomateriaalien maarakennushyötykäyttöön liittyvissä lupa- ja ilmoitusmenettelyissä.
Ohjelmakauden aikana UUMA-ohjelma pyrkii tunnistamaan lupavaiheen kipupisteet ja yhteistyössä hallinnon edustajien kanssa yhdenmukaistamaan ympäristölupahakemuksen vaatimuksia. Ympäristölupaprosessin ohella Suomessa on kevyempiä menettelyjä jätemateriaalien hyödyntämistä varten, kuten MARA-rekisteröintimenettely. Myös nämä byrokratiaa keventämään tarkoitetut menettelyt kaipaavat kehitystä ja käyttäjäkokemusten kautta parannustoimenpiteitä.
Tutkitun tiedon jakamisella on merkittävä rooli uusiomateriaalien käytön lisäämisessä
UUMA:ssa keskeistä on tiedon lisääminen ajankohtaisista säädösuudistuksista ja niiden vaikutuksista uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Uusiomateriaalien maarakennushyötykäyttöön liittyy tällä hetkellä paljon ajankohtaisia lainsäädäntöuudistushankkeita, joista esimerkkeinä mainittakoon valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017), eli MARA-asetuksen päivittäminen sekä sääntelyuudistus, jolla edistetään rakentamisen maa-ainesten hyödyntämistä. Jälkimmäinen sääntelyuudistus pitää sisällään ympäristönsuojelulain (YSL) 14 luvun muutoksia, valtioneuvoston PIMA-asetuksen (Vna 214/2007) täydentämistä ja uuden kaivettuja maa-aineksia koskeva MASA-asetuksen. UUMA:ssa seurataan tiukasti myös UTU-lainsäädännön kehittymistä. UTU-termillä tarkoitetaan yleisesti toiminnanharjoittajien ja viranomaisten toimia materiaalin jätteeksi luokittelun päättymiseksi tai sivutuotteeksi luokittelemiseksi. Tuotteistamistoimien ja jäte-statuksen poistamisen merkitystä ei voi vähätellä hyödyntämisen helpottamiseksi.
UUMA-ohjelmien aikana on tuotettu ja koottu valtavasti uusiomaarakentamisen oppaita, käsikirjoja, opinnäytetöitä ja raportteja helposti löydettäväksi käsikirjastoon ja materiaalipankkiin.
Luotettavan tutkimustiedon lisääminen onkin avainasemassa myös luvitusten ja lainsäädännön kehittämisen näkökulmasta.
Kun tiedetään toiminnan riskit ja vaikutukset vertailtuna vaihtoehtoiseen toimintatapaan, on uusiomateriaalien käytön hyväksyminen paljon helpompaa.
AFRYn missio on hyödyntää kaivannaisjätteitä nykyistä tehokkaammin
Uudella UUMA-kaudella AFRYn eräs missio on saada kaivannaisjätteet paremmin huomioiduksi pohdittaessa maarakentamisen mahdollisia materiaalivaihtoehtoja. Kaivosteollisuudessa syntyy Suomessa vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja sivukiveä, mutta suurin haaste niiden hyödyntämisessä on kaukainen sijainti Etelä-Suomen maarakennuskohteista.
Euro on tunnetusti paras motivaattori ja nykyisellään neitseellisen kiviaineksen käyttäminen on liian halpaa, jotta vaihtoehtoisia ratkaisuja edes harkittaisiin.
Etelä-Suomen kiviainesvarat kuitenkin ehtyvät, ja myös luontoarvoilla aletaan nähdä rahallista arvoa. Jätevero on oiva ohjauskeino, ja tällä hetkellä valmistelu jäteveron laajentamiseksi on käynnissä valtiovarainministeriössä ympäristöministeriön laatiman selvityksen pohjalta.
Luonnonvarat turvataan tiiviillä yhteistyöllä ja kestävillä ratkaisuilla
Hienointa UUMA:ssa on se, että mukana on laaja osallistujajoukko eri toimijoita niin viranomaistahoilta kuin yrityksistäkin. Joukossa on voimaa, ja siksi yhteistyö eri sidosryhmien välillä korostuu UUMA:n vaikuttavuudessa. UUMA-ohjelman organisaatio tekee yhteistyötä myös hallinnon edustajien kanssa, ja tämän hallintoyhteistyön synergiaedut on vahvasti tunnistettu. UUMA:lla on tärkeä rooli eri näkökantojen välittäjänä. Säädöstyön tekijät saavat UUMA-konsortion toimijoilta mahdollisimman paljon kokemuksia ja ajatuksia hyvistä tai huonoista käytänteistä. UUMA välittää hallinnon suunnasta puolestaan tietoa lainsäädäntöuudistuksista esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta viranomaisille, konsultteille ja toiminnanharjoittajille.
Toiveena olisi pienin askelin muuttaa yleistä ilmapiiriä, joka toisinaan on ollut uusiomateriaaleja kohtaan turhan skeptinen.
Jätemateriaaleille saatetaan asettaa kohtuuttoman kovia vaatimuksia esimerkiksi teknisen ja ympäristökelpoisuuden suhteen, kun tilannetta verrataan neitseellisten maa- ja kiviainesten hyödyntämiseen. Meillä on vain yksi maapallo, jonka luonnonvarat hupenevat huolestuttavaa vauhtia. Tarvitsemme yhä tiivistyvää yhteistyötä ja kestäviä ratkaisuja turvataksemme luonnonvarojen riittävyyden myös tulevaisuudessa. UUMA-yhteisöllä on realistiset vaikutusmahdollisuudet uusiomateriaalien käytön kasvattamiseen.
Olethan sinä ja yrityksesi mukana myös ”UUMA-huumassa”?
Lisätietoa
Kirjoittaja on Mari Dahl, Senior Consultant, AFRY Finland Oy:stä. Hän vastaa MARA- ja ympäristölupaprosessin yhtenäistäminen ja selkeyttäminen (ot 1.1.) ja Ympäristölupakäytännöt tuotteistamisessa (ot 1.2) -osatyöpakettien toteutuksesta.