Siirry sisältöön

Tuhkia on hyötykäytetty tie- ja kenttärakenteissa jo kymmeniä vuosia ja erilaisia koerakenteita on rakennettu runsaasti. Koerakenteita on yleisimmin seurattu muutamia vuosia rakentamisen jälkeen, mutta pitkäaikaista seurantaa ei ole vielä laajemmin tehty. Tämän työn puitteissa on tutkittu 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa rakennettuja koekohteita, joissa on käytetty erilaisia kivihiilenpolton ja seospolton lentotuhkia teiden tai
kenttien päällysrakenteissa. Tutkitut lentotuhkarakenteet ovat pääosin erilaisin seosai-
nein stabiloituja massiivilentotuhkarakenteita sekä kerrosstabiloituja lentotuhkarakenteita.

Työn tavoitteena oli tutkia lentotuhkarakenteiden pitkäaikaistoimivuutta teiden ja kenttien päällysrakenteissa. Työn tutkimusosiossa analysoitiin kuutta eri-ikäistä ja erilaisin
lentotuhkarakentein toteutettua koekohdetta kuntokartoitusten, kantavuusmittausten, ja
rakennetutkimusten avulla. Rakennetutkimuksista saatuja näytekappaleita tutkittiin laboratoriossa. Saatuja tutkimustuloksia verrattiin aikaisemmin tehtyyn seurantaan. Lisäksi työssä takaisinlaskettiin kahdesta kohteesta tuhkarakenteen E-moduuli käyttäen Odemarkin laskentakaavaa ja kimmoteoriaa.


Työssä saatujen tulosten perusteella voidaan pitkäaikaistoimivuudesta todeta, että lentotuhkarakenteilla on ollut myönteinen vaikutus tutkittuihin tie- ja kenttärakenteisiin. Lähes poikkeuksetta lentotuhkarakenteet ovat parantaneet päällysteen päältä mitattuja kantavuuksia ja kantavuudet ovat pysyneet lähtötilannetta paremmalla tasolla ja tavoitekantavuuksien yläpuolella. Tehtyjen puristuskokeiden perusteella voidaan todeta, että tuhkarakenteiden puristuslujuudet olivat pääsääntöisesti pysyneet suunnitellulla tasolla.
Tutkimuksissa huomattiin kuitenkin, että kantavuuksissa ja puristuslujuuksissa saattoi
olla suuria vaihteluja, jotka taas saattoivat johtua monista ympäristöllisistä, fysikaalisista ja kemiallisista tekijöistä.