Siirry sisältöön

Pilaristabilointia on käytetty suomessa 1970-luvulta lähtien. Pilaristabiloinnin ym-
päristövaikutuksia on tutkittu verrattain vähän. Tieto ympäristövaikutuksista pe-
rustuu pääsääntöisesti liukoisuustesteihin ja aikaisemmin tehtyjen stabilointien
vaikutusten havainnointiin, ja havaittujen vaikutusten vähäisyyteen.


Tämän työn tavoitteena on kerätä olemassa olevaa tietoa ja tuottaa tietoa pilarista-
biloinnin vaikutuksesta pohja- ja pintaveteen. Tässä työssä käsitellään ainoastaan
pilaristabilointikohteita. Työssä esitetään asiantuntijahaastatteluilla tämän hetki-
siä käsityksiä stabiloinnin vaikutuksista. Työssä esitellään aineiden leviämisen ja
liukenemisen kannalta keskeistä teoriaa pilaristabiloinnista, sekä aiempien tutki-
musten tuloksia Suomesta sekä kansainvälisesti.


Työtä varten on suoritettu pohjaveden laatu- ja ainepitoisuustutkimus kuudessa
kohteessa. Tarkasteltavissa kohteissa on yhteensä 20 vesinäytteen ottoon soveltu-
vaa pohjavesiputkea, joista 15 on asennettu tätä tutkimusta varten. Pohjavesiputket
on asennettu niin, että pohjavesiputkia on stabilointiin nähden ylä- ja alavirran
puolella. Pohjavesinäytteistä tutkittiin kenttä- ja laboratoriomittauksin laajasti eri
pitoisuuksia ja veden perusarvoja. Mittaustuloksista on tarkasteltu tilastollisesti
merkittäviä eroja mittaustuloksissa ylä- ja alavirran välillä.


Tuloksena tässä työssä todetaan pilaristabiloinnista liukenevan liukoista kalsiumia,
joka kulkeutuu pohjaveden mukana stabiloiduista alueesta. Kalsiumin ei ole mää-
ritetty olevan ympäristölle haitallinen aine, ja liuenneet pitoisuudet eivät ole tutki-
muksen perusteella suuria. Tutkimuksen tuloksissa esitetään viitteitä myös liukoi-
sen koboltin, mangaanin ja nikkelin pitoisuuksien nousemisesta stabiloinnista joh-
tuen. Pilaristabiloinnin vaikutuksien pinta- ja pohjavesille voidaan todeta olevan
vähäiset.