Jätteenpolton pohjakuonatierakenteessa – Koerakenteen rakentaminen ja tutkimus pohjakuonanteknisistä ominaisuuksista, opinnäytetyö Anniina Söderholm
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on esitelty jätteenpolton prosesseja ja nykytilannetta Suomessa, pohjakuonien käsittelytekniikoita, sekä pohjakuonatuotteiden
käyttökohteita ja ominaisuuksia maarakentamisessa. Tässä työssä on raportoitu pohjakuonatuotteista tehdyn koerakenteen rakentamisprosessi, koerakenteesta tehtyjen mittausten ja tutkimusten tulokset sekä kuonatuotteista tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuonatuotteiden teknisistä ominaisuuksista väylärakenteessa sekä materiaalien todellisista käyttöolosuhteista työmaalla. Anniina Söderholmin opinnäytetyö Jätteenpolton pohjakuona tierakenteessa - Koerakenteen rakentaminen ja tutkimus pohjakuonan teknisistä ominaisuuksista vuodelta 2020.
- Julkaisutyyppi:
- Opinnäytetyö, Anniina Söderholm
- Julkaisija:
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Julkaistu:
- Marraskuu 2020
- Avainsanat:
- Jätteenpolton kuona, Kenttätutkimus, Kiertotalous, Maarakennus, Pohjakuona
Jätteenpoltto on nykyään yleisin yhteiskuntajätteen käsittelymuoto Suomessa, ja
polton lopputuotteena syntyy yli 300 000 tonnia pohjakuonaa vuosittain. Euroopan Unionin tavoitteena on kiertotalouden edistäminen, ja siihen kuuluu myös jätteiden materiaalihyötykäyttö. Pohjakuonasta on käsittelemällä kehitetty kiviainesten kaltaisia tuotteita, joita voidaan käyttää maarakentamisessa korvaamaan
luonnonkiviaineksia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on esitelty jätteenpolton prosesseja ja nykytilannetta Suomessa, pohjakuonien käsittelytekniikoita, sekä pohjakuonatuotteiden
käyttökohteita ja ominaisuuksia maarakentamisessa.
Fortum Waste Solutions Oy toteutti Riihimäen laitosalueen yhteyteen koerakenteen kesällä 2020, jossa käytettiin pohjakuonatuotteita suodatinkerroksessa sekä jakavassa kerroksessa. Tässä työssä on raportoitu koerakenteen rakentamisprosessi, koerakenteesta tehtyjen mittausten ja tutkimusten tulokset sekä kuonatuotteista tehtyjen laboratoriotutkimusten tulokset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuonatuotteiden teknisistä ominaisuuksista väylärakenteessa sekä materiaalien todellisista käyttöolosuhteista työmaalla.
Koerakenteen rakentaminen onnistui hyvin, ja kuonamateriaaleja voitiin käsitellä
työmaalla samaan tapaan ja samoilla työkoneilla kuin luonnonkiviaineksia. Kenttätutkimusten tuloksista kuonamateriaaleille laskettujen E-Moduulien perusteella
tuotteet soveltuvat esimerkiksi tien alempiin rakennekerroksiin. Tämä työ loi pohjan sille, että kenttätutkimusten syy-seuraussuhteita voidaan tutkia koerakenteen tarkkailun jatkuessa vielä pitkäaikaiskestävyyden ja routivuuden osalta.