Kuitutuhkan pitkäaikaistoimivuus teiden ja urheilukenttien päällysrakenteissa

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää kuitusaven ja lentotuhkan seoksen eli kuitu-
tuhkan pitkäaikaistoimivuutta ja -kestävyyttä tie- ja urheilukenttärakenteissa. Työssä
tutkittiin vanhoja LIFE- ja UUMA-hankkeiden koekohteita ja hyödynnettiin koekohteis-
ta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia vertailemalla niitä uusiin seurantatutkimuksiin. Li-
säksi kolmesta koekohteesta määritettiin kuitutuhkarakenteesta otettujen näytteiden
lämmönjohtavuus, joiden avulla pystyttiin arvioimaan onko kuitutuhkan lämmönjohta-
vuudessa tapahtunut muutoksia koekohteen elinkaaren aikana. Mitattujen lämmönjohta-
vuusarvojen perusteella koekohteiden rakenteiden laskennallisia routanousuja vertailtiin
perinteisiin luonnon kiviainesrakenteisiin.

Työssä tehtyjen havaintojen ja tutkimusten perusteella kuitutuhkaa on pystytty onnis-
tuneesti hyödyntämään niin tierakenteissa kuin erilaisissa urheilukenttärakenteissa. Tie-
kohteet, joissa on käytetty kuitutuhkaa tien jakavassa kerroksessa, ovat pysyneet toi-
minnaltaan vastaavassa kunnossa kuin perinteisin menetelmin tehdyt vertailurakenteet.
Koe- ja vertailurakenteiden kulutuskerroksissa näkyi yhtäläisesti liikenteen ja sää-
olosuhteiden aiheuttamat rasitukset pituus ja poikkisuuntaisena epätasaisuutena. Urhei-
lukenttäkohteissa kuitutuhkan potentiaalinen hyötykäyttö korostuu, koska urheilukentät
eivät ole alttiita samanlaiselle liikennekuormituksista aiheutuvalle rasitukselle. Routaa
eristävä kuitutuhkakerros yhdessä toimivan kuivatuksen kanssa mahdollistavat hyvin
toimivan ja kestävän urheilukenttärakenteen.

Mitattujen lämmönjohtavuusarvojen perusteella kuitutuhkan lämmönjohtavuudessa ei
ole tapahtunut suuria muutoksia rakenteiden elinkaarien aikana ja kuitutuhka on säilyt-
tänyt pienemmän lämmönjohtavuusarvonsa luonnon kiviaineksiin verrattuna. Mikäli
routanousu on rakenteen mitoittava tekijä, voidaan kuitutuhkarakenteella pienemmän
lämmönjohtavuutensa ansiosta rakentaa kokonaispaksuudeltaan ohuempia rakennerat-
kaisuja perinteisiin rakenteisiin verrattuna. Ohuemmilla rakennekerroksilla voidaan saa-
vuttaa kustannustehokkaampi rakenne ja sillä on myös luonnonvaroja säästävä vaikutus.