Kierrätyskasvualustat – UUMA 4-ohjelman työryhmän 5 katsaus
Kierrätyskasvualustatyöryhmän työskentelyssä tunnistettiin useita keskeisiä kehittämiskohteita, joista tärkeimmät liittyivät kierrätyskasvualustoiden ja niiden raaka-aineiden ohjeistuksiin, käyttökokemuksiin sekä onnistuneiden kohteiden analysointiin. Ohjeita laadittiin kierrätysmateriaalien kuten kompostin, betonimurskeen ja hiekoitushiekan käyttöön.
Kierrätyskasvualustatyöryhmän keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin kierrätysmaiden nykyisten ohjeiden päivitystarpeet, käyttökokemukset, seuranta ja onnistuneiden kohteiden analysointi. Toinen ajankohtainen aihe oli kompostien laadun tunnistaminen, kehittäminen ja käyttö. Biohiilen käyttö on yleistynyt kasvualustoissa ja tyypillisesti biohiilen ravinteistamiseen suositeltiin kompostia. Kompostin ominaisuuksista ja laatuvaatimuksista ei kuitenkaan suunnittelijoilla ja hankkeiden tilaajilla ollut antaa määrityksiä hankinta-asiakirjoihin. Muita kehitettäviä aiheita selvitettiin osallistujilta kyselyllä. Keskeisiksi aiheiksi nousivat hiekoitushiekan ja betonimurskeen käyttö kasvualustoissa.
Kompostien luokittelu- ja yleiset laatuvaatimukset
Työssä alettiin selvittää kolmea yleisintä kompostin raaka-ainetta, valmistusprosessia sekä ominaisuuksia kasvualustan valmistuksessa ja maanparannuksessa. Kompostit luokitellaan seuraavasti: biojätekomposti, jätevesilietekomposti ja viherjätekomposti. Tietoa kerättiin kuudelta eri kompostilaitokselta koskien prosessia, prosessin hallintaa, seurantaa ja kompostien ominaisuuksien analysointia.
Kierrätyskasvualustojen luokittelu– ja yleiset laatuvaatimukset
Eri organisaatioiden kasvualustojen omaa valmistusta ja käyttöä helpottamaan laadittiin kierrätyskasvualustojen luokittelu- ja yleiset laatuvaatimukset alla olevan taulukon mukaisesti.
Taulukko. Kierrätyskasvualustojen luokittelu- ja yleiset laatuvaatimukset.
| Paikalla valmistettavat kasvualustat (Työmaalla valmistettavat kasvualustat) | Multa-asemalla valmistettavat kasvualustat |
| 1. Paikalla oleva perusmaa | 1. Nurmikon kasvualusta |
| 2. Paikalla oleva parannettu perusmaa | 2. Lehtipuiden kasvualusta |
| 3. Kuivan niityn ja havukasvien kasvualusta | |
| 4. Tuoreen niityn kasvualusta | |
| 5. Metsityksen metsäisen kenttäkerroksen kasvualusta |
Helsingin ja Vantaan kaupungit käynnistivät ohjelmakauden aikana kasvillisuuden seurannan toteutetuista kierrätyskasvualustahankkeista. Erilaisten kierrätyskasvualustojen vertailun helpottamiseksi laati Heli Backman opinnäytetyön ”Kierrätyskasvualustojen visuaalinen sabluuna”, jota voi käyttää pohjana kierrätyskasvualustojen vertailuun.
Hiekoitussepelin käyttökohteita -esiselvitys
Työryhmä tarkasteli ensin hiekoitussepeliä kasvualustavalmistuksessa. Hiekoitussepelille löytyi kuitenkin runsaasti käyttökohteita kuten: kasvualustavalmistuksessa, niittyjen köyhdyttämisessä, hiekoitussepelin puhdistuksen jälkeen uudelleenkäyttö, käytössä pyöristyneen hiekoitussepelin käyttö pyöräteillä, maisemoinnissa, meluvallien täytöissä, latu- ja ulkoilureittien rakentamisessa ja kunnossapidossa, ratsastusreiteillä, salaojien täytöissä, putkikanaalien arinatäytöissä, raitiotiehankkeissa ja asfaltin valmistuksessa.
Betonimurskeen käyttökohteita -esiselvitys
Työssä on tehty alustavaa selvitystä betonimurskeesta kantavissa kasvualustoissa ja maanparannusaineena. Työryhmässä on käyty läpi Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman rahoittamaa kokeilua, jonka projektikoordinaattorina on ollut Ytekki Oy.
Kierrätyskasvualustatyöryhmää edusti yhteensä 22 tahoa. Lisäksi eri aiheita on työstetty pienryhmissä.
Mukana olivat: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Tampereen Infra, Stara, Väylävirasto, HSY, Kiertomaa, Kiertokapula, Suomen Erityisjäte Oy, UPM, Viherympäristöliitto ry, Infra ry, Kreate, Skanska, Destia, Tieluiska Oy, WSP (Helsingin kaupunki), Ramboll ja Ramboll CM. Työryhmän puheenjohtajana toimi maisema-arkkitehti Sari Knuuti, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala. Työstä vastasivat Rambollissa Aino-Kaisa Nuotio, Venla Viskari ja Juha Kivimäki. Työryhmän sihteerinä toimi Laura Lehtimäki.