Uusiomateriaalit infran päästölaskennassa ja vaikutusten seurantaindikaattorit – Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä julkaistu

UUMA4-ohjelman työryhmän 2 ”Uusiomateriaalit infran päästölaskelmissa ja vaikutusten seurantaidikaattorit” tavoitteena on ollut uusiomaarakentamisen päästölaskentaan ja vaikutusten seurantaan liittyvä kehittäminen, informointi ja koulutus. Työryhmä on seurannut aktiivisesti Väyläviraston Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ja infrarakentamisen päästötietokannan kehitystä. Työryhmä on pyrkinyt pitämään huolta siitä, että uusiomateriaalit otetaan huomioon päästölaskentaan liittyvässä menetelmäkehityksessä ja että uusiomateriaalien päästökertoimia lisätään päästötietokantaan. Työryhmässä on myös välitetty tietoa vähähiiliseen infrarakentamiseen liittyen.

Väylävirasto julkaisi marraskuussa Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän, joka on laadittu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Menetelmän avulla pyritään yhdenmukaistamaan infrarakentamisen ilmastovaikutusten laskemista. UUMA4-ohjelman työryhmä 2 toimi menetelmäohjeen valmistelutyössä yhtenä sidosryhmänä ja kommentoi erityisesti uusiomateriaaleihin liittyviä kohtia.

Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä(siirryt toiseen palveluun)

Vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaan infrarakentamisen päästölaskennassa käytetään ensisijaisesti kansallisen infrarakentamisen päästötietokannan päästökertoimia (co2data.fi/infra(siirryt toiseen palveluun)). Infrarakentamisen päästötietokanta on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä avoin ja maksuton tietokanta, jonne on koottu Suomessa käytössä olevien materiaalien, tuotteiden, kuljetusten ja työmaatoimintojen keskimääräisiä päästötietoja.

UUMA4-ohjelman työryhmä 2 on käynyt vuoropuhelua Suomen ympäristökeskuksen kanssa tietokantaan lisättävistä uusiomateriaaleista. Toistaiseksi tietokannasta löytyy päästökerroin seuraaville uusiomateriaaleille: autonrenkaat, betonimurske, ferrokromikuonamurske, kalkkikivimurske, lentotuhka, masuunikuonajauhe, masuunikuonamurske, pohjatuhka, teräskuonamurske ja vaahtolasimurske.

Vähähiilisyyden arviointimenetelmässä on kuvattu uusiomateriaalien päästökertoimien muodostumisen periaatteita.

Menetelmäohjeen mukaan uusiomateriaalien päästökertoimet jakaantuvat pääosin kolmeen ryhmään:

1. Sellaisenaan uusiomateriaalina käytettävien jätemateriaalien päästökerroin on nolla (esimerkkinä pohjatuhka).
2. Uusiomateriaaliksi käsiteltyjen jätemateriaalien päästökerroin muodostuu käsittelyn päästöistä, kuten mahdollisista kuljetuksista, murskauksesta ja työkoneiden käytöstä (esimerkkinä betonimurske).
3. Uusiomateriaalille voidaan joissain tapauksissa kohdistaa osa päätuotteen valmistuksen päästöistä.

Menetelmässä ohjeistetaan myös uudelleenkäytettävien materiaalien huomioimisesta päästölaskennassa. Jos käytetään uudelleen jo aiemmin käytettyjä rakennusmateriaaleja tai -tuotteita, näiden tuotteiden valmistuksen (A1-A3) hiilijalanjälki on 0, mutta kuljetus työmaalle (A4) ja työmaatoiminnot (A5), huomioidaan normaalisti.

Uusiomaarakentamisen vaikutuksia arvioidessa on hyvä muistaa, että hiilijalanjälki on vain yksi indikaattori uusiomaarakentamisen ympäristökestävyyden arvioimiseen. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja neitseellisten luonnonvarojen säästö ovat myös merkittäviä uusiomaarakentamisen ympäristökestävyyteen liittyviä tekijöitä. Resurssitehokkuuden parantaminen pienentää usein myös hankkeen kustannuksia.