Syvästabiloinnin uusiosideaineet – UUMA4-ohjelman työryhmän 7 katsaus
UUMA-ohjelmassa selvitettiin keinoja, joilla voidaan vähentää syvästabiloinnin hiilidioksidipäästöjä ja edistää uusiosideaineiden käyttöä. UUMAn työryhmä 7 tuotti Syvästabiloinnin sideaineiden vähähiilisyysluokitus -oppaan ja raportin Uusiosideaineet koheesiomaiden syvästabiloinnissa - käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset.
UUMA4-ohjelman työryhmässä 7 ”UUMA-Syvästabiloinnin uusiosideaineet” on tuotettu uusiosideaineiden käytön hankintojen edistämiseksi sekä ympäristötiedon lisäämiseksi ja jakamiseksi:
- ”Syvästabiloinnin sideaineen vähähiilisyysluokitus” -opas
- ”Uusiosideaineet koheesiomaiden syvästabiloinnissa – käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset” – raportti
Työryhmätyön rinnalla on valmistunut useita opinnäytetöitä, jotka ovat edistäneet työryhmän työtä.
Syvästabiloinnin sideaineen vähähiilisyysluokitus
Hankinnat ovat keskeinen työkalu erilaisten kansallisten ja organisaatiokohtaisten strategisten tavoitteiden käytäntöön viennissä. Hankinnan kriteerien tulee olla hankintalain mukaisia, todennettavia, kyseiseen hankintaan keskeisesti liittyviä ja markkinoita kannustavia.
Syvästabiloinnin Sideaineiden Vähähiilisyysluokitus on syvästabiloinnin hankinnassa käytettäväksi tarkoitettu kansallinen ja vapaaehtoinen menettely syvästabiloinnin hiilidioksidipäästöjen (CO2e) vähentämiseksi. Luokitusten tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen tapa kuvata syvästabiloinnin sideaineiden hiilidioksidipäästöjä sekä pilari- ja massastabiloidun maan aikaansaamiseksi muodostuvia hiilidioksidipäästöjä. Tilaaja voi asettaa kohde- tai stabiloinnin osa-aluekohtaisesti sideaineelle tai stabiloidulle maalle vähähiilisyysluokan urakan kilpailutusta ja toteutusta varten.
Luokituksen jalkautus käytäntöön on suunniteltu tehtäväksi UUMA5-ohjelmassa 2024-2026. Menettelyä on mahdollista soveltaa nykyiselläänkin tilaajan tapauskohtaista harkintaa ja osaamista käyttäen.
Uusiosideaineet koheesiomaiden syvästabiloinnissa – käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset
Raportti lisää tietoutta syvästabilointimenetelmästä ja uusiosideaineista. Siihen on koottu perustietoa uusiosideaineiden käytöstä syvästabiloinnissa ja niiden ympäristökelpoisuudesta. Syvästabiloinnilla on pitkät pohjoismaiset perinteet 1970-luvulta lähtien pehmeikköjen pohjanvahvistusmenetelmänä, jonka käyttö on pehmeikkörakentamisessa vakiintunutta ja erittäin tarpeellista rakentamisen siirtyessä enenevässä määrin pehmeiköille.
Stabilointi niin kutsutuilla kaupallisilla sideaineilla, esimerkiksi kalkkisementillä, on hyvin CO2-päästöintensiivistä, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on harkinnut kalkkisementin sideainekäytöstä luopumista vuonna 2024. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on mahdollista käyttämällä sideaineissa soveltuvia teollisuuden sivuvirtoja.
Raportissa osoitetaan uusiosideaineiden suunnitelmallisen käytön turvallisuus tapauskuvausten ja niistä koottujen tarkkailutulosten kautta. Uusiosideaineilla toteutettujen kohteiden seurantatulokset vastaavat perinteisillä sideaineilla toteutettujen kohteiden tuloksia. Todetut vaikutukset jäävät koheesiomailla paikallisiksi, esimerkiksi savikerroksessa vaikutuksia on havaittavissa vain muutaman senttimetrin etäisyydellä pilarin ulkokehästä.
Aiheesta 2021-2023 laadittuja opinnäytetöitä:
Kivi, E. 2021. Pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa – käyttömäärät ja hiilijalanjälki. DI-työ. Aalto yo.
Oksman, O. 2022. Syvästabiloinnin sideaineiden vähähiilisyysluokitus ja pilaristabiloinnin hankinta. AMK-työ. Turun AMK.
Ikävalko, J. 2023. Pilaristabiloinnin kenttä- ja laboratoriolujuuksien suhde koestabilointikohteissa. DI-työ. Aalto yo.
Kaukoranta, O. 2024. Vähähiilinen pilaristabilointi ja hankintamenettelyt, DI-työ. Aalto yo. (työ kesken 12/2023)
Lehtovirta, T. 2023. Infran rakentamisen päästöjen muodostuminen. DI-työ. Aalto yo.
Ossi P. 2023. Pohjanvahvistuksen optimointi osana vähähiilistä esirakentamista. DI-työ. Aalto yo.
Valjakka, T. 2023. Syvästabiloinnin ympäristövaikutukset vesiympäristössä. DI-työ. Aalto yo.
Lue lisää
Työryhmässä on ollut asiantuntijoita seuraavista organisaatioista: Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Väylävirasto, Lounais-Suomen jätehuolto Oy, KFS Finland Oy, YIT infra Oy, Skanska Infra Oy, Tieluiska Oy, Destia, Nordkalk Oy Ab, UPM Kymmene Oyj, Tapojärvi Oy, SYKE, Motiva, Aalto-yliopisto ja Ramboll Finland Oy.