Vähähiilisen esirakentamisen opas valmistumassa

Uusiomaarakentamisen edistäminen on tehokas keino edistää kaupunkien ja muiden toimijoiden päästövähennyksiä. Tekeillä oleva opas ohjaa kaupunkeja, kuntia sekä muita toimijoita vähähiiliseen esirakentamiseen. Oppaassa esitetään muun muassa yleisimpien pohjanvahvistus- ja pohjarakennusmenetelmien CO2e-päästöt ja kustannukset sekä kuvataan muita päästöjen vähentämiskeinoja.

Esirakentamisella parannetaan rakentamisen edellytyksiä maaperässä

Esirakentamisen avulla voidaan parantaa pehmeikköalueen laatua rakentamisen kannalta lisäämällä maaperän kantokykyä ja ehkäisemällä haitalliset pitkäaikaiset painumat. Tyypillisiä esirakentamiskohteita ovat pehmeikköjen (savi-, lieju- tai turvealue) lisäksi ranta- ja täyttöalueet. Esirakentaminen otettiin käyttöön 1980-luvun alussa Helsingin kaupungissa. Kaupungin määritelmän mukaan ”Esirakentamisella tarkoitetaan ennen alueen varsinaista rakentamista tai rakentamisen yhteydessä tehtävää rakentamisedellytysten luomista ja parantamista. Esirakentamiseen kuuluvat muun muassa maaston muotoilu kaivamalla, louhimalla ja täyttämällä, maapohjan vahvistaminen ja keventäminen, alueellisen vakavuuden parantaminen, pilaantuneiden maiden puhdistaminen, vesialueiden ruoppaus ja täyttö, rakenteiden purkaminen sekä johtosiirrot”.

Vähähiilisyys osaksi esirakentamista uuden oppaan avulla

UUMA4-ohjelmaa valmisteltaessa työryhmän 6 ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin Vähähiilinen esirakentaminen –oppaan laatiminen sekä tarvittava taustatyö (kirjallisuusselvitys, tiedon kokoaminen, analyysit ja selvitykset sekä taustatietoa luovat opinnäytetyöt).

Oppaan tavoitteena on ohjeistaa kaupunkeja, kuntia sekä muita toimijoita vähähiiliseen esirakentamiseen. Oppaassa kuvataan hankkeen hiilipäästöjen vähentämiskeinoja aina maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta esirakentamisen hankintaan ja toteutukseen asti. Uusiomaarakentamisen edistäminen onkin tunnistettu tehokkaaksi keinoksi edesauttaa kaupunkeja ja muita toimijoita vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa. Keskeistä on myös toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja riittävän rakentamisajan varaaminen, jotta mahdollistetaan monipuolinen valikoima vähähiilisiä esirakentamismenetelmiä, pystytään vaikuttamaan kaivumaiden muodostumiseen ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin sekä mahdollistetaan muiden uusiomateriaalien monipuolinen käyttö.

Oppaassa kuvataan esirakentamisen prosessi sekä siihen liittyvät koordinoinnin tehtävät, osapuolet ja luvat. Huomiota on kiinnitetty erityisesti tarvittaviin tutkimuksiin ja selvityksiin (muun muassa pohjatutkimukset, kaivettavien maiden tutkimukset, maalaboratoriotutkimukset, pima-, hasu-, kika- ja stabiloitavuustutkimukset, uusiomateriaali- ja purkuselvitykset) sekä niiden oikea-aikaisuuteen. Oppaassa esitetään yleisimpien pohjanvahvistus- ja pohjarakennusmenetelmien päästöt ja kustannukset sekä kuvataan päästöjen vähentämiskeinoja, esimerkiksi suunnittelun optimoinnin avulla. Lisäksi kuvataan muita vähähiilisen esirakentamisen keinoja, joita ovat muun muassa tehokas massatalous ja -koordinaatio, massojen hyötykäyttö ja kierrätyskentät. Oppaassa käsitellään myös vähähiilisen hankinnan ja toteutuksen periaatte

Oppaan laatimiseksi on tarvittu uutta tietoa

Oppaan laadinnan tausta-aineistoksi on teetetty Aalto-yliopistossa kaksi diplomityötä, joiden toteutuksessa ovat olleet mukana Suomen geoteknillinen yhdistys SGY ja Ramboll Finland Oy. Elis Kiven diplomityö Pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa – käyttömäärät ja hiilijalanjälki valmistui joulukuussa 2021. Toinen työ, Ossi Pertun työ Pohjanvahvistuksen optimointi osana vähähiilistä esirakentamista on valmistunut toukokuussa 2023. Lisäksi hyödyllisiä lähtötietoja oppaan laatimisen tueksi on saatu muiden UUMA4-ohjelman työryhmien tuottamista aineistoista (muun muassa työryhmät 1, 2, 7 ja 8).

Työryhmän jäseniä ovat (toukokuussa 2023): Heikki Kangas, Mirva Koskinen, Mikko Suominen, Heli Lehtinen, Virpi Nikulainen, Matti Pokkinen, Anne Savola, Iina Kallio, Eija Hartikainen, Mauri Kulman, Timo Ylitalo, Jyrki Pihlajamäki, Sanna Ristonen, Tuukka Järvinen, Ville Niutanen, Miia Paatsema, Jukka Annevirta, Risto Väänänen, Leena Korkiala-Tanttu, Suvi Ollikainen, Monica Löfman, Ossi Perttu ja Juha Forsman.

Työryhmän jäsenten lisäksi oppaan laadintaan ovat osallistuneet aktiivisesti eri kaupunkien asiantuntijat pienryhmäpalavereissa, joissa on pureuduttu muun muassa esirakentamisen prosessiin ja ympäristö-/vesilupatarpeisiin. Oppaan laadinta on käynnissä ja se valmistuu syksyllä 2023.